31. lokakuuta 2014

Kaunista!

Tiedättekö sen tunteen, kun joku asia on mielestänne kaunista, vaikkei kukaan muu olisikaan samaa mieltä?

Mä voin sanoa, että kaunein kuva hetkeen on tuossa alla. Ei sen takia, että se olisi kuvana jotenkin erityisen kaunis vaan sen takia, mitä se tarkoittaa.



Mun kotiin tulee hanasta vettä! 

Ensimmäisen putkimiehen kanssa sovin viisi viikkoa sitten, että hän tulisi siitä eteenpäin kahden viikon päästä. Hän ei päässyt paikalle, koska oli niin kiire, käski soittaa maanantaina uudelleen. Silloin hän sanoi, että hän ehkä ehtii torstaina tai perjantaina. Kun perjantainakaan täällä ei ollut töistä tullessani käynnin merkkejä, päätin soittaa toiseen paikkaan. Lupasivat, että putkimies tulee seuraavan (tämän) viikon puolivälissä ja näin kävikin. Keskiviikkona oli tutkailukäynti, eli mitä osia tarvitaan. Eilen palattuani töistä mua odotti valmiit liitokset ja roskatkin oli laitettu siististi yhteen paikkaan eikä jätetty pitkin lattioita. Tänään saatiin vesiosuuskunnan puolesta putket täyteen vettä ja nyt tosiaan hanasta virtaa iloisesti.

Tuloputkeen laitettiin 16 metrin sulanapitokaapeli ja eristin vielä putken talon kivijalan alta ja vierestä Finnfoamilla. Jospa se nyt pysyisi sulana.

En ala julkisesti ruotia hyviä ja huonoja putkimiehiä, mutta jos joku täältäpäin joskus tarvitsee vinkkiä, voin ainakin kertoa, kenelle ei kannata soittaa.

Nyt ilostelen täällä vedestä ja keitän sillä kahvia, tuli mukana hiekanjyviä tai ei!

28. lokakuuta 2014

Hyviä uutisia!


Nuohooja kävi tänään. Hän oli erittäin mukava ja asiantunteva. Ihan aiheesta häntä on mulle suositeltu!

Tuvan piippua ei tarvinnut nuohota. Piipun päällä on naakkaverkko, joka on jopa pysynyt paikallaan. Yläkerran puolella piippua täytyy hieman fiksata, eli rapata siihen uusi pinta. Vanha rappaus rapisee pois ja tiilet tulee näkyville. Tämä kuulostais mukavalta hommalta jollekin viikonlopulle :)

Tulisijoja piippuun tulee kolme. Avotakka, leivinuuni ja hella. Kaikki ne saatiin auki ja veto on niin hyvä, että meinaa tukka nousta pystyyn, kun vieressä seisoo. Sain luvan polttaa tikkutulia ennen rappauksen tekoa, jotta saadaan hormit kuivumaan ja lämpenemään. 



Avotakan seinässä oleva reikä ei kuulemma haittaa käyttöä. Kumma kyllä, leivinuunista on suora yhteys piippuun ja hellan savut pyörivät sitten tuon uunin jalustan kautta. Sainkin suosituksen, että hellan uuni vain täyteen tiiliä, niin saa siihen vähän lisää varaavaa massaa. Koska en varmaan ihan heti ole hankkimassa lämminvesivaraajaa, saa hellan päällä olla jatkuvasti vedellä täytettyjä kattiloita, niin lämmintä vettä syntyy kuin itsestään samalla, kun tupaa muuten lämmittää.

Tämä on oikeasti aivan huippuhyvä juttu, olin henkisesti varautunut siihen, että yhtäkään tulisijaa ei voi käyttää ilman remonttitoimenpiteitä.

Toinen piippu onkin sitten niin syöpynyt sisältä, että sitä ei voi tuollaisenaan käyttää. Tulevaisuudessa se täytyy joko putkittaa tai slammata. Se on kuitenkin jonkin myöhemmän ajan murhe. Tulevan makuuhuoneen pönttöuuni on kunnossa, tulevan olohuoneen pönttöuunin takaseinässä on reikä, jonka paikkauksen jälkeen sitäkin voi käyttää. Kylpyhuoneen hellasta en edes kysynyt, sillä siihen todennäköisesti tulee jonkin muunlainen tulisija, esim. porinmatti.

Tiedättekö muuten sen tunteen, kun ei tarvitse esim. hampaita pestessään kyykistyä lattianrajaan, koska siellä on ainoa pääsy viemäriin? Postissa tuli eilen vesilukko tuohon Ikean altaaseen (on niin erikoisen kokoinen, ettei rautakaupasta löytynyt sopivaa). Nyt voi kaataa vettä ja ylimääräiset kahvit pannusta suoraan lavuaariin. Oi, mitä ylellisyyttä!

26. lokakuuta 2014

Valoisat tunnit loppuivat kesken

Kyllä se vain ankeaa on. Pimeää jo viideltä eikä tämä päivä kaikessa pilvisyydessään muutenkaan paljoa valoa duunarille antanut. Koska eteisessä ei ole sähköjä, tilkitsemiset jäivät nyt jollekin toiselle päivälle, kun en viitsinyt taskulamppu suussa tehdä hommia.

Askartelin katossa olevaan reikään luukun. Pohjalle lautaa ja ilmansulkupaperi. Sen päälle sopivankokoinen pala villaa. (Paras keino saada villa paloiksi on muuten kunnon fileerausveitsi. Tässä taloudessa kun ei ole eläimiä syöty melkein kymmeneen vuoteen, voi veitsen uhrata hyvin tähän tarkoitukseen...)



Villan päälle sitten taas sopivankokoiseksi leikattua ja taiteltua ilmansulkupaperia. Niitataan reunoista kiinni.



Ja kattoon! Voin sanoa, että vasaran, porakoneen ja luukun sekä kaikkien tilpehöörien kanssa kiipeily tikkailla ei ollut kovin mukavaa. Varsinkaan, kun luukku ei suostunut paikalleen ihan ekalla eikä edes tokalla sovituksella. Kiinnitys tapahtui tikkailla keikkuen siten, että pidin luukkua ylhäällä pääni avulla ja yritin sohia ruuveja oikeisiin paikkoihin toivoen samalla, etten horjahda tai etten ole laittanut ruuvia sellaiseen kohtaan, jossa se ei pidä.

Eihän tuo kaunis nyt ole millään mittapuulla, mutta ajanee asiansa. On sen verran jämpti, että täytyy sulkiessa vähän toisella kädellä avittaa fyllinkejä luukun kehikon sisälle. On ainakin tiivis!




Sain myös oven eteisen ja kylppärin välille. Koska kylpyhuoneen lattia nousee, myös ovi piti saada korkeammalle. Moottorisahalla sahailin oven päältä hirttä pois. Mopo ei kuitenkaan halunnut kylmänä käynnistyä ja piti tuoda se tupaan hetkeksi lämpeämään. Kun sahailee sisätiloissa, täytyy aina muistaa pitää ovet ja/tai ikkunat auki. Pakokaasut ei tee hyvää!



Ovi on joskus levytetty umpeen ja oletan, että tuolla alla on peilit piilossa. Niitä on aika etsiä joskus tulevaisuudessa. Ovi painoi taas ihan riittävästi, että sain sen kanssa tapella. Paikalleen kuitenkin meni.

Oven alle jäi nyt kasa johtoja ja putkia. Viemäriputkelle piti myös tehdä kulkuaukko oven alapuoliseen hirteen. Laitoin siihen nyt vain lyhyen pätkän. Pitkän kanssa on hankalampi tehdä kylppärin lattiarakenteita.



Yläkerrassa ei voi juurikaan harrastaa aarteenetsintää, sillä siellä ei ole paljon mitään. Tällaisen sieltä kuitenkin nappasin mukaani. Kiva laatikko, jossa tällä hetkellä säilytän tämän hetken työkaluja, mutta tulevaisuudessa se päässee johonkin enempi sisustukselliseen käyttöön.



25. lokakuuta 2014

Osoitesotkut ja eteisen katto

Asun talossa, jota ei ole virallisesti olemassa. Postini menivät viikon ajan naapurikunnan puolelle samalla kadunnimellä ja -numerolla olevaan osoitteeseen, joka siis on eri postinumeroalueella. Neljän päivän taistelun jälkeen sain postin vakuuttuneeksi, että tällainen talo on olemassa ja postia saa tulla. Senkin jälkeen osa posteista meni vielä väärään paikkaan.

Kun postin kanssa oltiin saatu asiat kuntoon, tuli maistraatilta selvityspyyntö, koska heidän tietojensa mukaan tässä osoitteessa ei ole asuinrakennusta. Olivat konsultoineet myös kunnan rakennusvalvontaa, joka oli myös antanut tiedon, että taloa ei ole. Jännä juttu sinänsä, sillä juuri pari viikkoa sitten sain toimenpideilmoitukseen liittyvän luvan tehdä jätevesijärjestelmä. Toimenpideilmoituksessa selvästi kerroin, että järjestelmä tulee olemassaolevaan asuinrakennukseen. Liekkö koko paperia edes lukeneet, lyöneet vain leiman päälle.

Nyt mun täytyy selvitellä sitten maistraatille, että en ole asunnoton (joka mun status tällä hetkellä ilmeisesti on). Mitähän tästäkin seuraa...

Putkimiestä ei ole näkynyt. Soitin sitten toiselle, joka toivottavasti tulee keskiviikkona. Nuohooja tulee tiistaina.

Noh, saareke on edelleen kesken, sillä materiaalit loppuivat enkä ole ehtinyt hakea niitä lisää. Tämän viikonlopun suunnitelmana on saada eteinen lämpimäksi. Se vaatii oven laittamista kylpyhuoneen (edelleen erittäin vaiheessa) ja eteisen välille. Lisäksi kaikki kolot täytyy tilkitä. Ulko-oven yläreuna täytyy tiivistää ja sulkea, nyt kun sieltä ei tule enää jatkoroikka talolle. 

Tänään askartelin kuitenkin katossa olevaa reikää umpeen. Reiän paikallahan oli kierreportaat yläkertaan. Nyt katto menee kokonaan umpeen ja siihen tulee luukku, jotta tarpeen mukaan yläkertaakin pääsee tarkastamaan. Tavanomaiseen tapaani en taas muistanut ottaa ennen-kuvia.


Tämä tuskin on lopullinen ratkaisu, sillä tärkeintä on nyt vain saada alakertaa asumiskuntoon.

Fiksusti tein tietenkin katon allaolevassa kuvassa näkyvään kuntoon ennen ekovillalevyjen viemistä yläkerran puolelle. Olisikin ollut liian helppoa saada ne sinne jollain muulla keinolla kuin runttaamalla tuosta aukosta läpi.


Ylhäältäpäin katsottuna lautojen päällä on ilmansulkupaperi ja sen päällä ekovillaa. Niiden päälle laitan vielä paperia ja laudat. Tungin villaa myös vanhan välikaton sisään niin pitkälle kunnes vastaan tulivat vanhat eristeet. Välikaton eristyspaksuuden kasvattaminen mulla on suunnitelmissa ensi kesänä.

Huomenna ährään tuohon luukun ja yritän keksiä jonkin keinon eristää myös sen, sillä kyllähän tuostakin vielä lämmöt holahtaa väärään paikkaan.

20. lokakuuta 2014

Vapaa viikonloppu

Vietin vapaan viikonlopun, joten suuria asioita talolla ei ole tapahtunut. Saareke on saanut uusia hyllyjä mutta näytän siitä kuvaa vasta sitten, kun se on jossain järjestyksessä.

Tupa on täynnä laatikoita ja oikeastaan odottaakin, että saan saarekkeen hyllyt valmiiksi ja pääsen täyttämään sitä kaikella tarpeellisella.

Tilkitsin ovien rakoja ja laitoin niihin vielä ilmansulkupaperia. Nyt tuvassa on lämpöä mukavat 23 astetta (liian kuuma!), mutta olkoon kuumalla pari päivää, jotta rakenteet lämpeävät. Sitten voin pudottaa sen parinkympin alle.

Tuvassa on siis kaksi ovea. Toinen johtaa eteiseen, joka on tarkoitus ottaa käyttöön ja lämmittää tämän vuoden puolella oikeastaan heti, kun kylpyhuone on niin valmis, että sielläkin pysyy lämpö. Toinen ovi johtaa huoneeseen, jonka lattia on romahtanut ja joka on ensi kesän projekti. En aio tuota huonetta lämmittää, joten jokin eriste olisi hyvä saada oven kohdalle.

(Pahoittelut etukäteen erittäin rumista ja vinoista kuvista.) 



Päätin sitten hyödyntää vieraspatjaa, jonka lämpötekniset ominaisuudet tuskin ovat kovin hyvät, mutta riittänevät tähän tarkoitukseen.


Päälle vielä ilmansulkupaperi ja villaryijy. Kuvitelkaa tuohon eteen vielä 50-luvun senkki ja jotain tavaraa päälle. Sängyn taakse ja siis tuohon oviaukkoon rajoittuen voitte kuvitella valkoisen puolipaneelin. Sittenhän tässä voi vaikka kuvitella listoja ja uusia sähkövetoja ja muuta mukavaa :)


Pistorasioita mulla muuten on jo. Jääkaappi on seinässä ja elämä huomattavasti helpompaa. Putkimies ei ehtinyt viime viikolla, vaikka niin oli puhe (mur), toivottavasti ehtii tällä viikolla!

15. lokakuuta 2014

Saareke edistyy

Tänään on ollut koko päivän pakkasta. Sisällä on vaihtelevasti 16-18 astetta. Melko hyvin parilla irtopatterilla. Ilmalämpöpumppua odotellessa... Ja mahdollista leivinuuninkäyttölupaa. Positiivista on ainakin se, että kun levittelin mattoja lattialle, ei lattia tunnu mitenkään epämukavan kylmältä. On tainnu eristeet ja ilmansulut ainakin jotain auttaa.

Jos tulee kylmä, on kaksi vaihtoehtoa. Joko menee ulos puuhaamaan tai lenkille koiran kanssa, jolloin sisälämpötila tuntuu tosi lämpöiseltä tai sitten alkaa tehdä hommia sisällä. Riittävästi kun sahailee ja häärää, saa tuvan lämpötilaa parillakin asteella nopeasti ylöspäin. Plus itselle tulee lämmin. Ei vaan parane kauheasti hikoilla, ettei joudu oikein kunnolla palelemaan.

Oon häärännyt tänään saarekkeen kanssa. Nyt se on tukeva kaikkiin suuntiin ja sen päällä voisi vaikka tanssia. Äsken ähräsin lavuaarin paikalleen. Porasin nurkkiin reiät ja sahasin lihaskäyttöisellä pistosahalla niiden välit. Ajattelin ensin Ikean kaksialtaista Domsjö-allasta, mutta kun Ikeassa sitten kävin, tuo tupla-allas oli tosi suuri. Sitten suunnittelin yksialtaista, mutta niitä ei enää ollut saatavilla. Otin sitten upotettavan altaan, sillä posliinialtaan ehdottomasti haluan.



Tuohon sitten hanaksi tällainen. Uskoisin, että tuosta tulee ihan nätti kokonaisuus. Päädyssä näkyvä liimalevy on tarkoitus maalata valkoiseksi. 

Kerroin pari viikkoa sitten ihanuuksista, joita tyhjennettävästä talosta löysin. Tässä vielä yksi. Kaunis pitsiliina.


14. lokakuuta 2014

Olen muuttanut

Olen muuttanut itseni nyt talolle. Tavaroita on vielä vanhassa kodissa ja siellä on toki kuun loppuun vielä mahdollisuus pestä pyykkiä sekä itsensä.

Askartelin tänään saarekettani ja siihen on tosi kiva kasata kaikkea ylimääräistä tavaraa :) Huomenna jos askartelisi sen loppuun ja asentaisi lavuaarin ja systeemit valmiiksi putkimiestä varten.


Saarekkeen työtaso on ihanan suuri. Mulla ei varmaan missään kodissa ole ollut noin paljon tilaa tehdä asioita. Jääkaappi ja liesi saapuivat tänään, joten kunhan sähkäri saa mulle pistorasioita, pääsen oikeasti laittamaan sähköllä toimivia asioita toimimaan. Tällä hetkellä mulla on siis käytössä jatkokela, jossa on neljä pistokepaikkaa. Sillä mennään vielä pari päivää.


Kaivelin vesiputkea paremmin esiin ja sisäpuolelta vetämällä myös ulkopuolinen putki liikkuu. Ei tarvitse siis enää kaivaa. Koska putki on vain noin metrin syvyydessä, ei ole mikään ihme, että se on jäätynyt. Nyt sen sisälle tuikataan lämmityskaapeli, jotta homma toimisi.


Nyt mä keitän kahvia ja kattelen netistä sarjoja. Hetken päästä tulee pimeä, sillon taas kynttilät päälle. Tää on ehkä kliseistä: kahvimuki, kynttilät ja villasukat. Kahvi lämmittää, kynttilät valaisee, sillä täällä on vain yksi valo ja kuka tahansa voi tulla kokeilemaan, miltä tuntuu kävellä vanhan talon lattioilla ilman villasukkia :)

13. lokakuuta 2014

Mulla on viemäri!

Kaivettiin viikonloppuna talon jätevesiasema ja linjat maahan. Mulle suositeltiin kylältä löytyvää kaivuria ja kaivajaa, mutta mulla oli kaivaja jo tiedossa eikä isolla koneella olisi mahtunut ahtaissa paikoissa touhuamaan.

Perjantaina oli postissa hyväksytty toimenpideilmoitus ja lupa aloittaa työt. Toisaalta, oltais kyllä kaivettu vaikkei lupaa olisikaan ollut. Ei kerrota kellekään :) Lauantaina sitten alkoi kaivaminen ja isoa kiveähän sieltä nousi tuolla viiden tonnin kaivurillakin. Ensimmäinen pönttö eli saostussäiliö tuli vanhan lantamontun päälle. Ja lantahan siellä edelleen haisi. Oli loistokkuus kaukana, kun joutui montun pohjalla heilumaan ja lapioimaan. 




Homma tökkäsi lauantaina siihen, että olisi tarvittu 15 asteen muhvikulma, jota ei siihen hätään ollut. Rautakaupat eivät olleet enää auki, joten ei päästy eteenpäin. Kaivettiin harmaavesisuodattamon kuoppa kuitenkin valmiiksi ja jätettiin se odottamaan seuraavaa päivää.

Sunnuntaina aloitettiin peittämällä linjan alkupäätä seulahiekalla, eristeellä ja lopuksi kaivetulla maalla. Kauppa, josta tuon puuttuvan muhvikulman saisi, aukeaa sunnuntaisin vasta kahdeltatoista. Tehtiin, mitä voitiin sitä ennen ja lähdin puolenpäivän aikaan ajelemaan 40 kilometriä suuntaansa hakemaan puuttuvia osasia.




Harmaavesisuodatin jäi peittämättä, sillä jotta saatiin siihen riittävä kaato, piti pömpeli asettaa niin syvälle, että hattu jäisi maanpinnan alapuolelle, jos sen peittäisi. Tuohon on saatavilla lisäosa, joka nyt vain täytyy sitten hankkia. 

Myös käsitellyn veden purkupaikan kanssa tuli pieniä mutkia matkaan eräiden vesijohtojen ja huonojen kaatojen takia, mutta luovalla ongelmanratkaisulla saatiin homma pelittämään.

Onnistuttiin löytämään talon vesijohto kivijalan ulkopuolelta, nyt mun täytyy vain lapion kanssa kaivaa sitä enemmän esiin, jotta putkimies pääsee tekemään uuden liitoksen talon sisäpuolelle tuleviin osuuksiin. Joten kohta mulla saattaa tulla talolle jo vettäkin.

Piha jäi erittäin kauniiksi tämän kaiken kaivamisen jälkeen.



Aidat täytyy varmaan viedä talveksi takaisin puoriin. Tuskinpa haluan päästää koiraa pihalle möyrimään ennen kuin siinä kasvaa jälleen jotain päällä.



Kengätkin olivat aavistuksen surullisen näköiset kaiken kaivannossa hyppimisen jälkeen.



Elämme jännittäviä aikoja. Olen irtisanonut nykyisen vuokra-asuntoni ja muutan tällä viikolla talolle. Tämä päivä on mennyt pakkaillessa tavaroita ja voi olla, että vien yhden kuorman tänään vielä talolle. Huomenna tulee liesi ja jääkaappi. Sähkömies lupasi tulla loppuviikosta laittamaan pistorasioita. Kyllä tää tästä :D

5. lokakuuta 2014

Pouta

Tänään oli kaunis päivä. Aurinko paistoi ja paisteessa piti vetää hihatkin hetkeksi ylös. Taitaa olla tämän vuoden viimeisiä lämpimiä päiviä...


Saattaa olla, etten pääse maalaamaan tuvan lattiaa vielä piiiitkään aikaan, mutta nuo paneelit tekevät tilasta silti jotenkin skarpimman näköisen, joten ehkä kestän. Lattioille tulee kuitenkin monta mattoa, joten tuskinpa sitä ihan hirveästi näkyykään. 

Seinän yläosa jää kahdella seinällä hirrelle ja kahdelle seinälle tulee huokolevyä ja siihen sinisävyinen tapetti päälle. Olen Tapettitalon sivuilta jo katsellut sopivia malleja, mutta täytyy vielä tilata näytepalat. Niillä ei tosin ole mikään kiire, sillä tapettiasiat ovat varmaan ensi vuoden heiniä.


Maalasin paneelit Uulan Intolla, sävyllä Pouta. Se on aavistuksen harmaaseen taittuva valkoinen, voisi sanoa, että maalarinvalkoinen. Alakuvassa kynttilä on valkoinen.


Ylimmissä kuvissa näitte hienon verhoviritykseni. Talolla oli ikkunoissa verhot ja saavat pysyä toistaiseksi paikallaan. Ostin Ikeasta ison kasan valkoisia fleece-huopia ja nakkasin ne verhojen päälle lämpöä pitämään. Täytyy vielä arkarrella niille jokin nätimpi kiinnitysmekanismi.

Viikolla tuli myös ährättyä ikkunoihin liimapaperit. Osa ikkunoista on huullettua mallia, joten niihin papereja ei saa laitetuksi (tai jos saa, kertokaa vinkki!), mutta nauloilla kiinnitettyihin ikkunoihin tungin sukkahousua väliin ja paperin päälle. 



En pessyt ikkunoita, sillä eihän tässä sellaista ehdi. Kärsitään sitten likaisista ikkunoista, kun alkukevään aurinko paljastaa kaiken. Tai pidetään suosiolla verhot kiinni...

4. lokakuuta 2014

Yöllisiä kauhunhetkiä ja paneelia seinään

Tulipa taas vietettyä yö talolla. Katselin eilen illalla netistä sarjoja ja ihmettelin, kun koira makasi tuvasta eteiseen johtavan oven luona jatkuvasti. Kun vihdoin laitoin tietokoneen hiljaiseksi ja aloin nukkumispuuhiin, kuuluikin eteisen puolelta rapinaa. Hiirihän se siellä. Päästin koiran eteisen puolelle säikytystarkoituksessa ja ajoihan se hiiren esille. Hiiri pakeni johonkin, mutta hetken päästä rapina jatkui. Ensin ajatus vieraista selkärankaisista talossani ahdisti enkä meinannut uskaltaa sammuttaa edes valoja. (Kaupunkilaiskakarana en ole tottunut hiirten rapinaan...) Koira päivysti ovella ja totesin, että kyllä se varmaan pitää huolen, ettei hiiri huomaamattani pääse tuvan puolella mellastamaan. Ja vaikka pääsisikin, se tuskin söisi mua, mikä tietenkin oli suurin pelkoni. Onneksi oli korvatulpat mukana, niin ei rapinat häirinneet. Koiraparka ei sitten ilmeisesti nukkunut. Se on ollut tänään ihan vetämättömissä. Hetki sitten kuului taas rapinaa eteisen puolelta. Kovin rankkaa pienelle koiralle tällainen.

Olen maalaillut paneelia tänään ja naputellut sitä seinään. Tämä ei ole työvaihe, joka olisi tässä vaiheessa kaikkein tärkein tai edes järkevä, mutta koska alkaa käydä hieman masentamaan tämä hirveä puurtaminen, josta ei kuitenkaan jää oikein mitään näkyvää jälkeä, totesin, että saattaisi olla mielenterveyden kannalta ihan hyvä juttu tehdä jotain sellaista, joka näkyy. 

Tilkitsin seinän ja lattian yhtymäkohdan ja niittasin ilmansulkupaperit seinään. Päälle koolaukset ja paneelit. Maalasin paneelien pontit ennen kiinnitystä, jottei puunväri paista läpi, kun jossain vaiheessa puu kuitenkin elää.


Otan huomenna kuvan päivänvalossa paneelien väristä (maalasin ne, kun olivat jo kiinni seinässä). Yksi seinä on puolipaneloitu ja kylläpä sitä on kiva katsella.

Pistin taas kynttilöihin liekin ja tuvassa tuoksuu vanilja (tuoksukynttilöitä). Vielä ei ole tietoa hormien kunnosta, nuohooja tulee loppukuusta. Avotakka toimii kuitenkin hyvin kynttilöiden polttopaikkana.


Pihalla tapahtuu

Pihalla on tapahtunut ja tapahtuu, talossa ei sinisen lattian laittamisen jälkeen. Siksi näytettävää onkin vähän ja vain ulkoa. Suurin j...