Näytetään tekstit, joissa on tunniste eristeet. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste eristeet. Näytä kaikki tekstit

27. marraskuuta 2016

Lisää väliaikajuttuja

Ensimmäisenä. Silmä ei totu tuohon tapettiin. Se on nätti, mutta helmiäispinta ei sovi tähän taloon yhtään. Tarjolla olisi siis noin neljä ja puoli rullaa tapettia. Sillä tapetoi reilu 20 neliötä. Jos kiinnostaa, laita viestiä, niin keksitään joku kiva hinta. En jaksa noita kovin kauaa nurkissa katsella.

Seuraavaksi selviää yksi suuri syy siihen, miksi eteinen oli viime talvena hyvin kylmä. On se toki ollut nytkin. Selitys löytyy kuvasta:


Paperoimaton alue on eteisen kattoa. Eristeenä siellä on ollut, noh, ei mitään. Alhaaltapäin kerrokset menevät: alakerran kattolaudat, pölyä, ilmaa, yläkerran lattialaudat. Eiköhän tuolla rupea lämpö vähän paremmin pysymään, kun eristettä on pian nollan sentin sijaan vähintään 50.

Ehtihän viikonloppuna vielä pikkasen askartelemaankin.


20. marraskuuta 2016

Kuukauden kuulumiset

Edellisen merkinnän jälkeen makkarin ja kylppärin päällys on saanut loputkin eristeet. Eron on jo huomannut, sillä kipakoita viidentoista asteen pakkasia oli täälläkin sen viikon verran. Osa lämmöstä kuitenkin karkaa viereisten huoneiden katon läpi, joten tehtävää edelleen on.

Viikko sitten päätin, että nyt loppuu palelu myös tuvassa. Tuvan kattoa ei voi vielä eristää, sillä se on niin iso homma. Tuuli kuitenkin vinkuu nurkissa ja päätin palata tuvan alkuperäiseen suunnitelmaan eli siihen, että paneelien yläosa on kuitulevytetty ja tapetoitu. Levyjen hakua aina rajoittaa auton peräkoukuttomuus, joten kun tuli kapeaa ja pontattua kuitulevyä vastaan, lähdin niitä lähikunnasta hakemaan. Ne kun kapeutensa puolesta autoonkin mahtuvat.

Vanha kattolista ei lähde irti. Tai saattaa lähteä, mutta mukana tulee todennäköisesti myös osa katosta. Levy on paksua, joten listat saivat jäädä sen yläosaan. Uuden kattolistan pitääkin olla melko leveää, mutta tiedän jo, mistä sitä saa. Koska omakohtaisella kokemuksella voin sanoa, ettei sähköasentajaa saa ikinä paikalle, ilmalämpöpumppu jouduttiin kiertämään levyjen kanssa, koska ei sitä itse irtikään voi ottaa.


Vielä eivät ole kaikki levyt seinässä, mutta josko ensi viikonloppuun mennessä olisivat. 

Muuten remppajuttuja ei juurikaan ole tullut tehdyksi. Leipomuksia sen sijaan on. Tässä muutama kuva parhaista.


Sikke Sumarin yön yli -sämpylöiden ohjeella tehty leipä. Taikinaan laitoin lisäksi cashewpähkinöitä, kuivattuja karpaloita ja rusinoita. On hyvää!


Erään viikonloppuaamun amerikkalaiset pannukakut.


Limettipiiras sai päälleen marenkihunnun.

Pimeys saa aikaan sen, että kaipaa valoa. Laitoin kasvihuoneeseen paristokäyttöisen valosarjan, joka on päällä kuusi tuntia ja pimeänä 18. 


Sisällä kasvihuoneessa valot heijastuvat ikkunoista ja katosta, ja tuntuu siltä kuin olisi tähtitaivaassa.


17. lokakuuta 2016

Talvea varten

Jottei kävisi niin kuin viime vuonna (sisälämpötila ei meinannut pysyä yli kymmenessä asteessa ja putket jäätyivät miljoona kertaa), on välikaton eristyshommat vihdoin edenneet. Kesällähän tämä piti tehdä, mutta ei huvittanut eikä kiinnostanut. Noh, tässä on menty monta viikkoa muutaman plusasteen päivälämpötiloilla ja nollan kieppeillä tai selvästi alle (jopa -7 astetta) on pyöritty yöllä. Nämä siis ulkolämpötiloja, mutta kovasti vaan lämpötilojen tippumisen huomaa myös täällä sisällä. Kylmyys, tuo motivaattoreista mainioin!



Makuuhuoneen ja kylppärin päällä on nyt entisen kymmenen sentin eristekerroksen sijaan 35 senttiä. Tähän tulee vielä koolaus toiseen suuntaan ja sekin väli täyteen villaa. Lopullinen eristepaksuus on siis 55 senttiä ja siitä uuden villan osuus on 40-45 senttiä kohdasta riippuen. Jos ei tällä lämpö ala pysyä edes hieman paremmin sisällä, en tiedä, millä pysyisi.

Tuvanpäällinen jää pakostakin ensi kesään, sillä sieltä pitää imaista vanhat eristeet pois ja korjailla huoneenpuolen kattopaneeleja. Pikkuhuoneen ja eteisen päälle eristeet on kuitenkin tulossa ennen kuin talvi ihan täysillä tulee kohdille.

14. heinäkuuta 2016

"Uusi" kukkapenkki ja saamarin murkut

Mulla on tuossa sisääntulon vieressä ollut epämääräinen alue, jossa on kasvanut unikoita jo valmiiksi ja johon olen laittanut pari kuunliljaa ja kevätvuohenjuurta. Varsinainen kukkapenkki se ei siis ole ollut, maakin melkein pelkkää hiekkaa vain. Alueella on kasvanut enemmän rikkaruohoja kuin niitä toivottuja kasveja. Tänään päätin muuttaa asian. 

Revin ylimääräisen juurineen pois ja jätin jäljelle vain nuo toivotut. Päälle laitoin katetta. Nyt tuo näyttää jo ihan kivalta. Vähän voisin toisenkinlaisia unikonsiemeniä tuonne katteen alle jemmata. Mulla kasvaa pihassa vain näitä valkoisia ja keltaisia.


Ennen-kuvan muistin ottaa vasta kitkemisen puolivälissä. Kyllä tästäkin näkee jonkinmoisen eron.


Tiistaina ihmeteltiin, kun tuvan ikkunan alle lattialle oli varissut jostain neulasia. Jokunen tunti tästä eteenpäin olin kuulevinani rapinaa samasta suunnasta. Kävin kurkkaamassa ja ikkunalaudalla oli pari muurahaista. Samantien tajusin, että neulaset ovat muurahaispesästä, joka on nyt jossain tuolla mun seinän sisässä. Sirottelin myrkyt (kun en muutakaan siihen hätään keksinyt) ja hetken päästä aloin purkamishommiin. Ulkopuolelta laudoitus ja tuulensuojalevy irti. Niiden takaa neulasia, muurahaisia ja munia alkoikin tipahdella. Sisäpuolella irrotin melkein koko seinän paneelit, sillä olivat tehneet pesää paneelin ja ilmansulkupaperin väliin. Lisäksi revin kaikki ikkunan eristeet irti, sillä suurin osa pesästä oli eristeessä. Jätin myrkkyä ikkunan ja seinän väliseen rakoon ennen uusien eristeiden laittoa. Sisäpuolelta ei huomaa, että mitään olisi tehtykään mutta ulkopuolelta puuttuu laudoitus. Joku väliaikainen siihen täytyy keksiä, sillä eteläseinän laudoituksen uusiminen on varmaan ensi kesän hommaa. Sen verran kurjassa kunnossa se on.

15. tammikuuta 2016

Pönttisylläri ja vihdoin lunta

Laitoin makkarin ja pikkuhuoneen sulki kovimpien pakkasten ajaksi. Kun avasin makkarin uudelleen käyttöön, pönttis olikin varistanut maalit päältään. Olisiko syynä vielä sisältä lämmin massa, jonka pintaan tuli sitten kylmempää ilmaa. 


Ajattelin joskus, että voisin maalata pönttiksen jonkinväriseksi. Sitten kuitenkin pohdin, että se on hyvässä maalissa, joten antaa olla. Ehkäpä maalaus tulee nyt kuitenkin ajankohtaiseksi. Väriä sitten vain miettimään. Viltin takana on toistaiseksi kylmä pikkuhuone.

Eilen illalla satoi lunta. Aiemmin täällä on ollut lunta sen verran vähän, että nurmikko näkyi lumen alta. Nyt lunta oli yhteensä vajaa kymmenen senttiä, mutta se onneksi riitti. Lapioin laajalta alalta lunta kivijalan viereen. Jospa lämpö pysyisi aavistuksen verran paremmin eivätkä vesiputket jäätyisi niin helposti. Huomenna tullee lisää, joten saan kerrosta toivottavasti vielä paksummaksi.


13. lokakuuta 2015

Klapeja ja niiden surma

Tänään tipahti pihalle viisi kuutiota koivuklapia talvea varten. Viime talvesta jäi kuution verran käyttämättä, mutta melko laiskasti mä takkaa lämmittelinkin. Nyt tulisijoja on enemmän ja varmaan tulee lämmiteltyäkin.



Huomenna sitten heittelemään niitä ovesta sisälle. Oven takainen tila oli täynnä lytistämättömiä pahvilaatikoita ja muuta sekalaista sälää. Raivasin eilen laatikot järjestykseen ja lytistin ne odottamaan sitä, että jaksan kantaa ne pahvinkeräykseen. "Huoneessa" on maalattia, joten päällystin lattian kuormalavoilla ja laitoin suurimmat pahvit niiden päälle, joten klapit eivät ole ihan maassa kiinni.

Ostin avotakkaan kipinäverkon. Viime talvena laudanpätkiä polttaessani sai olla vieressä koko ajan poimimassa kekäleitä lattialta, kun ne präiskivät pitkin poikin. Nyt ei tarvitse. Täällä osa klapeistakin kokee loppunsa.



Kanalan lämpötilat pysyvät eristyksen ansioista noin kymmenen astetta ulkoilmaa suurempina. Viime viikolla iski kuitenkin paniikki, kun öisin oli yli kymmenen astetta pakkasta. Kanojen vesi ei jäätynyt missään vaiheessa ja maatiaiset kestävät kylmää melko hyvin, mutta en halua, että ne joutuvat elämään vain "kestämällä". Kanalassa ei ole vielä sähköjä, joten jouduin vetämään roikalla sähköt sinne. Hätäapuna oli yksi öljytäytteinen sähköpatteri, jonka kotelointiluokka (?) on ip44. Se ei riitä kanalaan, sillä siellä kuitenkin pöllyää. Siksi lähes maanisesti pyyhin pölyjä patterin päältä ja toivoin, ettei se syty. Viime viikosta selvittiin ja nyt on onneksi niin lämmintä, ettei lisälämpöä tarvitse.

Olen tehnyt viimein remppaa sisälläkin. Lukujärjestyksessä on ollut paneelia ja listoja. Loppuviikosta tulee sähkäri laittamaan valoja ja kanalaankin sähköt. Seuraavassa postauksessa siis remppa- ja ehkä vähän sisustusjuttuakin!

27. syyskuuta 2015

Lämpöä koko köörille

Kummallista kyllä, aiemmin tehty suunnitelma ja aikataulu pitivät. Mä en yleensä ole niin hyvä näissä asioissa :) Tälle viikonlopulle suunnittelin kanalan katon eristyksen ja valmiiksihan se tuli!

Löysin myös uusia, kauan uinuneita lihaksia, kun tikkaita kipusin milloin itsekseni, milloin kulkuväyliksi tarkoitettujen lankkujen tai ekovilla-säkkien kanssa. Irrotin siis kanalan katosta muutaman laudan ja tein pienen luukun, jotta pääsen välikaton puolelle. Välikaton ja katon välissä on niin vähän tilaa, etten mahtunut seisomaan suorana villaa myllyttäessäni, joten selkä todennäköisesti huutelee asiasta huomenna.

Villaa on noin 30 senttiä, eli tuplasti sen verran, mitä mulla täällä talossa on kattoeristettä (toistaiseksi). Vein yöksi lämpömittarin kanalaan, täytyy tarkastella huomenna, mitä se näyttää. Kanojen ruumiinlämpöhän on liki 42 astetta, joten hyvineristetyn tilan ne lämmittävät luultavasti pari astetta ulkoilmaa lämpimämmäksi.


Tytöt ovat olleet täysin pöyristyneitä siitä, että luukku on ollut kiinni eivätkä ne ole päässeet sisälle munimaan. Ne pitivät tänäänkin hirveää meteliä, kun tein hommia kanalan puolella. Kun sain viimein hommat valmiiksi ja avasin luukun ulkotarhan puolelle, sieltä pölähti sisään kolme kanaa, jotka heti alkoivat munimispuuhiin. Jännä sinänsä, että jo jonkin aikaa munia on löytynyt milloin mistäkin. Nytkin yksi kanoista töräytti omansa melkein keskelle lattiaa...

Talossa olen myös lämmitellyt käyttökuntoon laitettuja tulisijoja ensimmäistä kertaa. Hyvin toimivat ja veto on uuden, korkeamman piipun ansioista niin kova, että klapit meinaavat lähteä pönttöuunissa lentoon.


14. kesäkuuta 2015

Kanalaa taas

Perjantaina tuli lisää rakennusmateriaalia ja sen jälkeen oonkin tehnyt aika pitkää päivää kanalan kanssa.

Seinät on levytetty talon rempasta ylijääneillä levyillä. Loiruavan lautaseinän päälle tein koolaukset/katon tukiseinän ja toki myös kattorakenteet. Katossa ei ole vielä eristettä, mutta ennen syksyä ne täytyy sinne pöllyttää. Tilaa on 40-60 cm, miten nyt haluaa laittaa.



Lattia oli tosi vinossa, vasemman ja oikean reunan korkeusero oli liki kymmenen senttiä. Ihan niin paljoa en sitä kuitenkaan suoristanut, joten lattia jäi vähän vinoksi. Koolaukset tein niin, että vasempaan reunaan jäi 28 mm ja oikeaan 76 mm tuuletusrakoa. Päälle 100mm Finnfoamia, jota jäi yli viime syksyn viemäröintihommista. Levyjä ja paloja jäi edelleen yli, joten saan niillä eristetyksi kasvihuoneen pohjan.

Finnfoamin päälle tuli vesivaneria, jota nostin myös seinille puoli metriä.

Tänään pääsin ekaa kertaa puhkomaan hirsiseinään reikää. Vaikka nuo hirret ovat ulkoapäin aika rujonnäköiset, oli kiva huomata, että kyllä ne vaan aika kovaa puuta olivat.

Ja heti tuli valoisampaa!



Katon tummemmat laudat ovat niitä, jotka "välikatosta" otin talteen. Muuten uutta tavaraa. Toivottavasti orret kelpaavat tirpoille. 



Ikkuna on kasvihuonesatsin ylimääräisistä tehty. Talveksi on olemassa vielä sisäruudutkin. Huomenna pitäisi vielä kalkita kaikki vesivanerista ylöspäin ja sen jälkeen kanala alkaakin olla pieniä kosmeettisia juttuja vaille valmis. Ovi on vielä vanha ja jos kanalaan haluaa mennä, joutuu kanoille kyllä melko tavalla kumartelemaan, sillä lattian noustua oven yläreuna on tosi matalalla. Uuden oviaukon ja oven ehdin tehdä tässä kesän aikana. Kanojen kulkuluukku on tällä hetkellä vain reikä. Huomisen hommaa on tehdä siihen kesäluukku. Myöhemmin eristeet siihenkin.



Ikkunan edessä olevan penkin alle tulee munintalaatikot. 

Kokoa kanalalla on 180cm x 470cm, kahdeksan neliön kieppeillä siis.

Ulkotarha on vaiheessa. Kattosalot ja verkot puuttuvat. Koska tarhassa kasvaa kaksi koivua, voi kattoverkkojen laittaminen olla melko mielenkiintoista. Koko homma on tehty tänään vesisateessa. Huomenna pitää saada verkot paikalleen, satoi tai paistoi. 



Tarha on vähän lyhyempi kuin ensin suunnittelin, sillä mulla ei taida ihan riittää materiaalit siihen. Onneksi tätä voi myöhemmin suurentaa.

(Kanalan ikkunan edessä on vinossa lauta pitämässä ikkunaruutuja paikallaan, kunnes löydän sellaisia tiettyjä ikkunanpidinjuttuja.)

5. kesäkuuta 2015

Eikä mitään saatu aikaan

Mulla on melkein viikko lomaa takana enkä ole saanut juuri mitään aikaiseksi. Ei kai se oo niin justiinsa. 

Tulevaa kanalaa olen tyhjentänyt kaikesta tavarasta, mitä sille varatussa tilassa oli ja on edelleenkin. Lattialta löytyi paljon metallisia työkalujen ja ehkä koneidenkin osia. Varsinainen potti löytyi kuitenkin tuon "välikaton" päältä. Jos veikkaan, että siellä oli parisataa kiloa metallia, tiiliä ynnä muuta roskaa, en varmaan valehtele kovin paljon.



Välikattoa tukevat vaakapalkit ovat nitkahtaneet, joten en uskalla tuonne päälle mennä ennen kuin olen tehnyt uudet tukipalkit vasemmalla näkyvän seinän toiselle puolelle. Samalla välikatto puretaan ja tämän tilan puolella olevat palkit otetaan pois. Tilalle tulee uusi välikatto parikymmentä senttiä ylemmäs. Tämä katto myös eristetään. 

Vasemmalla oleva lautaseinä kätkikin mukavan yllätyksen, sillä olin luullut sen olevan vain lautaseinä erottamassa tätä ja viereistä tilaa. Välissä on kuitenkin vajaa parikymmentä senttiä heinää ja sammalta eristeenä. Taidanpa siis vain tunkata seinän suoraan, täyttää ylhäältäpäin mahdolliset vajaukset eristeessä ja pistää levyn pintaan. 

Loput kolme seinää ovat hirttä ja niitä kohtaava toimenpide on rakojen tilkitseminen pellavalla ja sitten levy pintaan. 

Kävin tänään hakemassa epäkäyttöhuoneeseen sohvasängyn. Siellä voi rötvätä ja lukea ja jos joskus joku erehtyy kylään, tuohon mahtuu pari tyyppiä nukkumaan. Toinen patja multa vielä uupuu.



Vanha sohvasänky olisi ollut paljon hienompi, mutta kun ne on tehty puoli metriä lyhemmille ihmisille, käyttömukavuus jää aika alhaiseksi. Tuo oli alennuksessa huomiseen asti ja kävin nappaamassa mukaan. Kokoaminen olikin sitten taas melkoinen blonditesti. Olin jo ruuvaillut miljoonat osat paikalleen, kun huomasin, että yksi, ihan alussa laittamani pala oli väärinpäin. Purkamaan sitten vain koko homma ja alusta uusiksi. Tämän kokoamisohjetta on nettipalautteissa vähän moitittukin. Itse en huomannut sen suurempaa virhettä kuin se, että tuon yhden palan voi laittaa sekä oikein- että väärinpäin, ohjeessa ei vain mitenkään käy ilmi, kumminpäin on oikein...

Päällinen on vain väliaikainen. Täytyy ommella siihen joku kunnollinen. 

Tuohon huoneeseen ei kovin paljon muuta enää mahdu. Eikä tarvitsekaan.


25. huhtikuuta 2015

Kevät + vähän lattiaa

Vaikka tällä viikolla on satanut vettä, räntää ja lunta, kevät tuntuu silti pamahtaneen päälle yllättäen. Viime viikonloppuna bongasin lähistöltä ekat leskenlehdet ja nyt niitä onkin ojanpientareet täynnä.

Tulppaanit ovat myös tehneet kasvupyrähdyksen heinän seassa. Viikko sitten ei vielä näkynyt mitään.


Syreenin silmut näyttävät siltä, että saattavat vielä tänä vuonna auetakin :)


Olen mä tällä viikolla vähän rempannutkin. Laitoin päällimmäisen kerroksen palkit lattiaan ja villoitin parin säkin verran jo viikolla. Tänään oli ohjelmassa siis villoitus loppuun saakka.



Villaa on tuolla nyt noin säkillinen neliötä kohti. Vähempikin olisi ehkä riittänyt, mutta näin nyt tällä kertaa. Kuvasta näkee ylitäytön määrän. 40% on suositeltu ja jossain siinä huitteilla pyörittiin.

Tuosta sitten etenin tasoittamalla villat jotakuinkin niskojen tasoon, niittaamalla ilmansulkupaperin villojen päälle ja sitten vain lankkua lattiaan.


Tähän huoneeseen tuli nyt sitten uudet lankut. Huomenna jatkuu, nyt ei enää jaksa tälle päivälle.

Tipautin lankkupaketin käden päälle ja ihmettelin hetken päästä, miksi sormessa tuntuu niin oudolta. Itse tiputuksen hetkellä ei juurikaan sattunut. Omituisen tunteen syy selvisi, kun otin hanskan pois.


Jatkossa voisi toki ottaa sormuksen pois, kun tekee hommia...

29. marraskuuta 2014

Elämän pieniä iloja ja kylppäriprojekti jatkuu vihdoin

Sain eilen mukavan yllätyksen. Kyläyhdistys päätti toivottaa mut tervetulleeksi kylään kauniilla amarylliksellä. Kiitos! 

Täytyy vain jossain vaiheessa kaivella pahvilaatikot läpi, jotta saisin kukalle vielä nätin purkin.



Olen välillä muiden blogeissa törmännyt Mummi ja minä -tuoteperheeseen. Päätin itsekin tilata ja kokeilussa on nyt lakritsipommi-siivoussuihke ja polkkakarkki-käsienpesuaine. Molemmat tuoksuvat huumaavilta ja tuotteiden ainesosaluettelo on ihanan lyhyt. Polkkakarkissa on piparminttuöljyä(uutetta?), joten sillä pestessä jää käsiin vielä aika freesi olo. Laku tuoksuu siltä, että voisin suihkutella sitä suoraan suuhun :)

Lisäksi purnukoiden ulkonäkö viehättää mua kovasti!



Jottei todellisuus unohtuisi, olen taas piiiiiiitkästä aikaa ruvennut tekemään jotain tulevan kylpyhuoneen valmistumisen eteen. Kiskoin tänään viimeiset laudat irti ja pussitin vanhat ja ällöttävät lasivillat. (Voi sitä hiirenkakan määrää, joka villoista löytyi...) Aika monta jätesäkillistä kertyi. Lisäksi villat ovat jotenkin jumiutuneet lattiaan kiinni, eli villoja nostaessa ohut kerros jäi edelleen lattiaan. Onneksi sen sai rappuharjalla hiertämällä irti.




Irrotin tänään myös vanhat niskat ja aloin tehdä uusia lattiarakenteita. Niistä ei ole vielä kuvaa, koska valo loppui taas kesken. Huomenna koitan ottaa kuvia (toivottavasti taas jo hieman edistyneemmistä) lattiajutuista.

26. lokakuuta 2014

Valoisat tunnit loppuivat kesken

Kyllä se vain ankeaa on. Pimeää jo viideltä eikä tämä päivä kaikessa pilvisyydessään muutenkaan paljoa valoa duunarille antanut. Koska eteisessä ei ole sähköjä, tilkitsemiset jäivät nyt jollekin toiselle päivälle, kun en viitsinyt taskulamppu suussa tehdä hommia.

Askartelin katossa olevaan reikään luukun. Pohjalle lautaa ja ilmansulkupaperi. Sen päälle sopivankokoinen pala villaa. (Paras keino saada villa paloiksi on muuten kunnon fileerausveitsi. Tässä taloudessa kun ei ole eläimiä syöty melkein kymmeneen vuoteen, voi veitsen uhrata hyvin tähän tarkoitukseen...)



Villan päälle sitten taas sopivankokoiseksi leikattua ja taiteltua ilmansulkupaperia. Niitataan reunoista kiinni.



Ja kattoon! Voin sanoa, että vasaran, porakoneen ja luukun sekä kaikkien tilpehöörien kanssa kiipeily tikkailla ei ollut kovin mukavaa. Varsinkaan, kun luukku ei suostunut paikalleen ihan ekalla eikä edes tokalla sovituksella. Kiinnitys tapahtui tikkailla keikkuen siten, että pidin luukkua ylhäällä pääni avulla ja yritin sohia ruuveja oikeisiin paikkoihin toivoen samalla, etten horjahda tai etten ole laittanut ruuvia sellaiseen kohtaan, jossa se ei pidä.

Eihän tuo kaunis nyt ole millään mittapuulla, mutta ajanee asiansa. On sen verran jämpti, että täytyy sulkiessa vähän toisella kädellä avittaa fyllinkejä luukun kehikon sisälle. On ainakin tiivis!




Sain myös oven eteisen ja kylppärin välille. Koska kylpyhuoneen lattia nousee, myös ovi piti saada korkeammalle. Moottorisahalla sahailin oven päältä hirttä pois. Mopo ei kuitenkaan halunnut kylmänä käynnistyä ja piti tuoda se tupaan hetkeksi lämpeämään. Kun sahailee sisätiloissa, täytyy aina muistaa pitää ovet ja/tai ikkunat auki. Pakokaasut ei tee hyvää!



Ovi on joskus levytetty umpeen ja oletan, että tuolla alla on peilit piilossa. Niitä on aika etsiä joskus tulevaisuudessa. Ovi painoi taas ihan riittävästi, että sain sen kanssa tapella. Paikalleen kuitenkin meni.

Oven alle jäi nyt kasa johtoja ja putkia. Viemäriputkelle piti myös tehdä kulkuaukko oven alapuoliseen hirteen. Laitoin siihen nyt vain lyhyen pätkän. Pitkän kanssa on hankalampi tehdä kylppärin lattiarakenteita.



Yläkerrassa ei voi juurikaan harrastaa aarteenetsintää, sillä siellä ei ole paljon mitään. Tällaisen sieltä kuitenkin nappasin mukaani. Kiva laatikko, jossa tällä hetkellä säilytän tämän hetken työkaluja, mutta tulevaisuudessa se päässee johonkin enempi sisustukselliseen käyttöön.



25. lokakuuta 2014

Osoitesotkut ja eteisen katto

Asun talossa, jota ei ole virallisesti olemassa. Postini menivät viikon ajan naapurikunnan puolelle samalla kadunnimellä ja -numerolla olevaan osoitteeseen, joka siis on eri postinumeroalueella. Neljän päivän taistelun jälkeen sain postin vakuuttuneeksi, että tällainen talo on olemassa ja postia saa tulla. Senkin jälkeen osa posteista meni vielä väärään paikkaan.

Kun postin kanssa oltiin saatu asiat kuntoon, tuli maistraatilta selvityspyyntö, koska heidän tietojensa mukaan tässä osoitteessa ei ole asuinrakennusta. Olivat konsultoineet myös kunnan rakennusvalvontaa, joka oli myös antanut tiedon, että taloa ei ole. Jännä juttu sinänsä, sillä juuri pari viikkoa sitten sain toimenpideilmoitukseen liittyvän luvan tehdä jätevesijärjestelmä. Toimenpideilmoituksessa selvästi kerroin, että järjestelmä tulee olemassaolevaan asuinrakennukseen. Liekkö koko paperia edes lukeneet, lyöneet vain leiman päälle.

Nyt mun täytyy selvitellä sitten maistraatille, että en ole asunnoton (joka mun status tällä hetkellä ilmeisesti on). Mitähän tästäkin seuraa...

Putkimiestä ei ole näkynyt. Soitin sitten toiselle, joka toivottavasti tulee keskiviikkona. Nuohooja tulee tiistaina.

Noh, saareke on edelleen kesken, sillä materiaalit loppuivat enkä ole ehtinyt hakea niitä lisää. Tämän viikonlopun suunnitelmana on saada eteinen lämpimäksi. Se vaatii oven laittamista kylpyhuoneen (edelleen erittäin vaiheessa) ja eteisen välille. Lisäksi kaikki kolot täytyy tilkitä. Ulko-oven yläreuna täytyy tiivistää ja sulkea, nyt kun sieltä ei tule enää jatkoroikka talolle. 

Tänään askartelin kuitenkin katossa olevaa reikää umpeen. Reiän paikallahan oli kierreportaat yläkertaan. Nyt katto menee kokonaan umpeen ja siihen tulee luukku, jotta tarpeen mukaan yläkertaakin pääsee tarkastamaan. Tavanomaiseen tapaani en taas muistanut ottaa ennen-kuvia.


Tämä tuskin on lopullinen ratkaisu, sillä tärkeintä on nyt vain saada alakertaa asumiskuntoon.

Fiksusti tein tietenkin katon allaolevassa kuvassa näkyvään kuntoon ennen ekovillalevyjen viemistä yläkerran puolelle. Olisikin ollut liian helppoa saada ne sinne jollain muulla keinolla kuin runttaamalla tuosta aukosta läpi.


Ylhäältäpäin katsottuna lautojen päällä on ilmansulkupaperi ja sen päällä ekovillaa. Niiden päälle laitan vielä paperia ja laudat. Tungin villaa myös vanhan välikaton sisään niin pitkälle kunnes vastaan tulivat vanhat eristeet. Välikaton eristyspaksuuden kasvattaminen mulla on suunnitelmissa ensi kesänä.

Huomenna ährään tuohon luukun ja yritän keksiä jonkin keinon eristää myös sen, sillä kyllähän tuostakin vielä lämmöt holahtaa väärään paikkaan.

20. lokakuuta 2014

Vapaa viikonloppu

Vietin vapaan viikonlopun, joten suuria asioita talolla ei ole tapahtunut. Saareke on saanut uusia hyllyjä mutta näytän siitä kuvaa vasta sitten, kun se on jossain järjestyksessä.

Tupa on täynnä laatikoita ja oikeastaan odottaakin, että saan saarekkeen hyllyt valmiiksi ja pääsen täyttämään sitä kaikella tarpeellisella.

Tilkitsin ovien rakoja ja laitoin niihin vielä ilmansulkupaperia. Nyt tuvassa on lämpöä mukavat 23 astetta (liian kuuma!), mutta olkoon kuumalla pari päivää, jotta rakenteet lämpeävät. Sitten voin pudottaa sen parinkympin alle.

Tuvassa on siis kaksi ovea. Toinen johtaa eteiseen, joka on tarkoitus ottaa käyttöön ja lämmittää tämän vuoden puolella oikeastaan heti, kun kylpyhuone on niin valmis, että sielläkin pysyy lämpö. Toinen ovi johtaa huoneeseen, jonka lattia on romahtanut ja joka on ensi kesän projekti. En aio tuota huonetta lämmittää, joten jokin eriste olisi hyvä saada oven kohdalle.

(Pahoittelut etukäteen erittäin rumista ja vinoista kuvista.) 



Päätin sitten hyödyntää vieraspatjaa, jonka lämpötekniset ominaisuudet tuskin ovat kovin hyvät, mutta riittänevät tähän tarkoitukseen.


Päälle vielä ilmansulkupaperi ja villaryijy. Kuvitelkaa tuohon eteen vielä 50-luvun senkki ja jotain tavaraa päälle. Sängyn taakse ja siis tuohon oviaukkoon rajoittuen voitte kuvitella valkoisen puolipaneelin. Sittenhän tässä voi vaikka kuvitella listoja ja uusia sähkövetoja ja muuta mukavaa :)


Pistorasioita mulla muuten on jo. Jääkaappi on seinässä ja elämä huomattavasti helpompaa. Putkimies ei ehtinyt viime viikolla, vaikka niin oli puhe (mur), toivottavasti ehtii tällä viikolla!

5. lokakuuta 2014

Pouta

Tänään oli kaunis päivä. Aurinko paistoi ja paisteessa piti vetää hihatkin hetkeksi ylös. Taitaa olla tämän vuoden viimeisiä lämpimiä päiviä...


Saattaa olla, etten pääse maalaamaan tuvan lattiaa vielä piiiitkään aikaan, mutta nuo paneelit tekevät tilasta silti jotenkin skarpimman näköisen, joten ehkä kestän. Lattioille tulee kuitenkin monta mattoa, joten tuskinpa sitä ihan hirveästi näkyykään. 

Seinän yläosa jää kahdella seinällä hirrelle ja kahdelle seinälle tulee huokolevyä ja siihen sinisävyinen tapetti päälle. Olen Tapettitalon sivuilta jo katsellut sopivia malleja, mutta täytyy vielä tilata näytepalat. Niillä ei tosin ole mikään kiire, sillä tapettiasiat ovat varmaan ensi vuoden heiniä.


Maalasin paneelit Uulan Intolla, sävyllä Pouta. Se on aavistuksen harmaaseen taittuva valkoinen, voisi sanoa, että maalarinvalkoinen. Alakuvassa kynttilä on valkoinen.


Ylimmissä kuvissa näitte hienon verhoviritykseni. Talolla oli ikkunoissa verhot ja saavat pysyä toistaiseksi paikallaan. Ostin Ikeasta ison kasan valkoisia fleece-huopia ja nakkasin ne verhojen päälle lämpöä pitämään. Täytyy vielä arkarrella niille jokin nätimpi kiinnitysmekanismi.

Viikolla tuli myös ährättyä ikkunoihin liimapaperit. Osa ikkunoista on huullettua mallia, joten niihin papereja ei saa laitetuksi (tai jos saa, kertokaa vinkki!), mutta nauloilla kiinnitettyihin ikkunoihin tungin sukkahousua väliin ja paperin päälle. 



En pessyt ikkunoita, sillä eihän tässä sellaista ehdi. Kärsitään sitten likaisista ikkunoista, kun alkukevään aurinko paljastaa kaiken. Tai pidetään suosiolla verhot kiinni...

Pihalla tapahtuu

Pihalla on tapahtunut ja tapahtuu, talossa ei sinisen lattian laittamisen jälkeen. Siksi näytettävää onkin vähän ja vain ulkoa. Suurin j...