Löysin myös uusia, kauan uinuneita lihaksia, kun tikkaita kipusin milloin itsekseni, milloin kulkuväyliksi tarkoitettujen lankkujen tai ekovilla-säkkien kanssa. Irrotin siis kanalan katosta muutaman laudan ja tein pienen luukun, jotta pääsen välikaton puolelle. Välikaton ja katon välissä on niin vähän tilaa, etten mahtunut seisomaan suorana villaa myllyttäessäni, joten selkä todennäköisesti huutelee asiasta huomenna.
Villaa on noin 30 senttiä, eli tuplasti sen verran, mitä mulla täällä talossa on kattoeristettä (toistaiseksi). Vein yöksi lämpömittarin kanalaan, täytyy tarkastella huomenna, mitä se näyttää. Kanojen ruumiinlämpöhän on liki 42 astetta, joten hyvineristetyn tilan ne lämmittävät luultavasti pari astetta ulkoilmaa lämpimämmäksi.
Tytöt ovat olleet täysin pöyristyneitä siitä, että luukku on ollut kiinni eivätkä ne ole päässeet sisälle munimaan. Ne pitivät tänäänkin hirveää meteliä, kun tein hommia kanalan puolella. Kun sain viimein hommat valmiiksi ja avasin luukun ulkotarhan puolelle, sieltä pölähti sisään kolme kanaa, jotka heti alkoivat munimispuuhiin. Jännä sinänsä, että jo jonkin aikaa munia on löytynyt milloin mistäkin. Nytkin yksi kanoista töräytti omansa melkein keskelle lattiaa...
Talossa olen myös lämmitellyt käyttökuntoon laitettuja tulisijoja ensimmäistä kertaa. Hyvin toimivat ja veto on uuden, korkeamman piipun ansioista niin kova, että klapit meinaavat lähteä pönttöuunissa lentoon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti