Työhuone

Pian en asu täällä enää yksin, vaan mun kanssa asumaan muuttaa miesihiminen. Miesihminen tarvitsee työhuoneen ja vanhasta makkarista ollaan nyt rakennettu sellaista.

Lattiaa on nostettu, jotta saatiin sinne eristettä. Uunin ympäriltä lattiaa ei voinut nostaa, joten tehtiin sitten tuollainen eritasoratkaisu. Tavaraa täältä huoneesta vielä puuttuu, mutta hieno siitä tuli, sen voi jo sanoa.

Työpöydän päälle löytyi tuollainen lasinen "hehkulamppu", johon pääsi asustelemaan ilmakasvi eli tillandsia. 

Siniseksi aikoinaan maalaamani Ikean mäntyinen vaatekaappi sai jälleen uuden ilmeen raikkaanvihreästä väristä.

Hei pitkästä aikaa

En ole jaksanut kauheasti tänne kirjoitella. Ei mistään erityisestä syystä, ei vain ole huvittanut. Eilen illalla ajattelin tehdä päivityksen, mutta siinäpä kävi sitten hassusti. Tietokone lakkasi toimimasta ja koitin palauttaa sitä edelliseen toimivaan kokoonpanoon. Sen seurauksena se jäi käynnistyksessä loputtomaan kierteeseen eikä käynnistynyt loppuun asti. Tein uudelleen palautuksen, jonka seurauksena kone nollasi itsensä eli palautti tehdasasetukset. Kaikki kahden viime vuoden aikana ottamani kuvat ja tekemäni tiedostot, puf, kadotettu ikuisiksi ajoiksi. Meni siis hieman säätämiseksi tämä homma.

On mulla osa tiedostoista onneksi jemmapaikoissa muualla, mutta osa tosiaan katosi. Aloitetaan puhtaalta pöydältä siis. Nyt mulla on uudenveroinen tietokone, joka toimii nopeasti. Eikä tarvinnut ostaa uutta, mitä aluksi ehdin jo pelätä.

Nyt asiaan. Koska on koko ajan pimeää, kuvat ovat sellaisia myös. Joitakin olen ehtinyt ottaa valoisaan aikaan, mutta ehkä näistä nyt idean näkee.

Uusi tapetti on seinässä. Se on vanhanajan lumppupaperia. Sitä myydään nykyään rullissa, mutta vanha tapa on arkit. Arkeiksi revin omatkin rullani ja lätkin seinään. Maailman helpointa tapetointia. Liisterinä taas itsekeitelty vehnäjauholiisteri. Tässä kuvassa näkyy nurkassa vierekkäin uusi ja vanha pinta. Nyt tuo kuviotapettikin on jo tapetoitu piiloon. Tässä kuvassa lumppupaperin väri vain toistuu oikeimpana. Väri on tosi kaunis ja seinä nätti tällaisenaankin (listat toki puuttuvat). Ajatuksena olisi kuitenkin joskus maalailla sabloonalla kuvioita seinään.

"Keittiön" ikkunan ympäristöä.

Ennen joulua on tullut puuhasteltua lahja- ja korttijuttujen lisäksi myös piparirakennelmia.

Itse tein ulospäinkenottavan torpan.

Ja miesihminen teki tuollaisen aluksen. (Star Wars -fanit tunnistanevat.)

Esillepano oli mun käsialaa. Kransseja tuli tehdyksi toinenkin, se killuu ovessa kolkuttimen ympärillä.

Linnuilla on ollut herkutteluhetkiä. Niin kova kuhina ruokintapaikalla käy, että taitaa kelvata. Tali- ja sinitiaisia on miljoonittain, varpusia melkein saman verran. Muita lajeja ei ole juurikaan näkynyt. Olen tosin iloinen nykyisistäkin vierailijoista. (Ikkunalasi on aaltoileva, siksi kuva on jostain kohdin epätarkka.)

Lisää väliaikajuttuja

Ensimmäisenä. Silmä ei totu tuohon tapettiin. Se on nätti, mutta helmiäispinta ei sovi tähän taloon yhtään. Tarjolla olisi siis noin neljä ja puoli rullaa tapettia. Sillä tapetoi reilu 20 neliötä. Jos kiinnostaa, laita viestiä, niin keksitään joku kiva hinta. En jaksa noita kovin kauaa nurkissa katsella.

Seuraavaksi selviää yksi suuri syy siihen, miksi eteinen oli viime talvena hyvin kylmä. On se toki ollut nytkin. Selitys löytyy kuvasta:

Paperoimaton alue on eteisen kattoa. Eristeenä siellä on ollut, noh, ei mitään. Alhaaltapäin kerrokset menevät: alakerran kattolaudat, pölyä, ilmaa, yläkerran lattialaudat. Eiköhän tuolla rupea lämpö vähän paremmin pysymään, kun eristettä on pian nollan sentin sijaan vähintään 50.

Ehtihän viikonloppuna vielä pikkasen askartelemaankin.

Väliaikapäivitys

Tapettia oon hieman laitellut. Nyt loppui liisterisatsi kesken enkä jaksa enää keitellä lisää, joten huomenna jatkuu. Tapetti ei nyt ihan oo sitä, mitä luulin tilanneeni, mutta koska ei vaihtaakaan voi ja halpaa oli (tarjoustapetti), menköön. 

Kuvassa tapetti näyttää ihanalta. Pohja näyttää tietyssä valossa ruskealta kuten kuvassakin, mutta kun valo osuu siihen, se kiiltää niin, että kuvioita ei juurikaan erotu. Jouduin tekemään höyrynläpäisytestinkin, jotta uskalsin edes laittaa seinään (hengittävyys jne.). Tapetti näyttää karmealta; pelkkää kuprua. Alkupään vuodat ovat jo oienneet kuivuessaan. Pitänee vain odottaa loppujenkin kuivumista. Ehkä tää huomenna jo näyttää hyvältä.

Kuukauden kuulumiset

Edellisen merkinnän jälkeen makkarin ja kylppärin päällys on saanut loputkin eristeet. Eron on jo huomannut, sillä kipakoita viidentoista asteen pakkasia oli täälläkin sen viikon verran. Osa lämmöstä kuitenkin karkaa viereisten huoneiden katon läpi, joten tehtävää edelleen on.

Viikko sitten päätin, että nyt loppuu palelu myös tuvassa. Tuvan kattoa ei voi vielä eristää, sillä se on niin iso homma. Tuuli kuitenkin vinkuu nurkissa ja päätin palata tuvan alkuperäiseen suunnitelmaan eli siihen, että paneelien yläosa on kuitulevytetty ja tapetoitu. Levyjen hakua aina rajoittaa auton peräkoukuttomuus, joten kun tuli kapeaa ja pontattua kuitulevyä vastaan, lähdin niitä lähikunnasta hakemaan. Ne kun kapeutensa puolesta autoonkin mahtuvat.

Vanha kattolista ei lähde irti. Tai saattaa lähteä, mutta mukana tulee todennäköisesti myös osa katosta. Levy on paksua, joten listat saivat jäädä sen yläosaan. Uuden kattolistan pitääkin olla melko leveää, mutta tiedän jo, mistä sitä saa. Koska omakohtaisella kokemuksella voin sanoa, ettei sähköasentajaa saa ikinä paikalle, ilmalämpöpumppu jouduttiin kiertämään levyjen kanssa, koska ei sitä itse irtikään voi ottaa.

Vielä eivät ole kaikki levyt seinässä, mutta josko ensi viikonloppuun mennessä olisivat. 

Muuten remppajuttuja ei juurikaan ole tullut tehdyksi. Leipomuksia sen sijaan on. Tässä muutama kuva parhaista.

Sikke Sumarin yön yli -sämpylöiden ohjeella tehty leipä. Taikinaan laitoin lisäksi cashewpähkinöitä, kuivattuja karpaloita ja rusinoita. On hyvää!

Erään viikonloppuaamun amerikkalaiset pannukakut.

Limettipiiras sai päälleen marenkihunnun.

Pimeys saa aikaan sen, että kaipaa valoa. Laitoin kasvihuoneeseen paristokäyttöisen valosarjan, joka on päällä kuusi tuntia ja pimeänä 18. 

Sisällä kasvihuoneessa valot heijastuvat ikkunoista ja katosta, ja tuntuu siltä kuin olisi tähtitaivaassa.

Isojen remppahommien käynnistelyä

Olen katkonut välikaton koolaukseen tarvittavia lankkuja oikeaan mittaan ja vienyt niitä odottelemaan viileämpiä ja sateisia päiviä, jolloin pihalla ei viitsi tehdä mitään.

Ullakon lattiasta kiskon laudat irti ja lisään ristiinkoolauksen. Tässä nyt vasta ekan kerroksen lankkuja eli matalat ikkunat jäävät kokonaan eristepinnan alle :( Eristettä tulee nyt 55 senttiä eli luulis ens talvena tarkeevan vähän paremmin.

Luulen, että irrottelen laudat osissa ja kiinnitän lankut myös etenemisen mukaan. Pysyy sitten ainakin kasassa tuo homma enkä tipahda alakertaan. Toivottavasti.

Lankkujen saaminen yläkertaan olikin hikistä touhua. Ensin koitin tikkaita pitkin kiivetä ulkopuolelta ja samalla tuupata lankkua ikkunasta sisään, mutta eihän siitä mitään tullut. Painaa kiitettävän paljon tuollainen 20 senttiä leveä puupalikka. Sitten keksin tämän.

Alhaalla nostin lankun pukin päälle ja kipaisin ylös vetämään lankun sisälle. Tässäkin piti pitää taukoa lankkujen välillä, sillä melkoista ranteidentappohommaa tuo oli. Vielä ei oo läheskään kaikki sisällä mutta tällä pääsee hyvin alkuun.

Pari päivää sitten vaihdoin kanalaan kuivikkeet ja vanhan ja tutun turpeen lisäksi laitoin pohjalle olkia. Ne olivatkin rouvien mielestä hurjia eikä lattialle voinut mennä hetkeen. Nyt ne jo uskaltavat kuopimaan. Intoutuivat munimaan myös lattialle nurkkaan. Kukaan ei ole olkien lisäämisen jälkeen muninut laatikkoon.

Eteiseen peili

Mulla on ollut joskus teini-ikäisen minäni huoneessa peili, joka aikoinaan isän kanssa maalattiin melko räikeällä vihreällä. 

Tässä välissä peili oli jemmassa porukoiden komerossa, mutta nyt se on palautunut mulle. Vihreä väri sai kuitenkin väistyä. Vaatekaapin maalauksesta jäi yli sinistä maalia ja siitä tulikin peilin uusi väri.

Paneloin eteisestä tuon nurkan ja sinnehän peili sujahti.

Lähes kaikkien ovilistojen kanssa on ongelma, sillä paneeli tai huokolevy (riippuen huoneesta) nostaa uuden seinäpinnan korkeammalle kuin lista olisi, jos sen vain suoraan laittaisi vanhalle paikalleen. Siksi olen laittanut vanhojen listojen alle lisukkeita, joilla lopputulos on ihan ok. 

Vasemmalla oleva kylppärin ovi odottaa edelleen kuorimista. Uskon, että levyn alla on peiliovi.

Uusi lattia

Siinähän tuo nyt töröttää. Pikkuhuoneen uusi lattia siis.

Pönttiksestä vähän tännepäin on lattialuukku. Kuva on lisäksi otettu tuvan puolelta, oviaukosta, joka on ollut suljettuna syksystä saakka. Hätkähdän joka kerta, kun silmä osuu oviaukon suuntaan, kun nyt siellä onkin valoisa huone.

Sahailin käsikäyttöisellä kuviosahalla pönttöuunin ympäristön lankut ja mielestäni onnistuin kohtalaisen hyvin. Uunin eteenhän tulee vielä metallinen levy lattiaa suojaamaan ennen kuin tulta tuonne laitetaan. Uunihan on lisäksi huonossa piipussa, joten sitä eikä muitakaan talon toisen pään tulisijoja voi käyttää ennen uuden piipun muuraamista.

Lattiaa nostin niin paljon kuin nuohousluukun takia oli mahdollista. Nousua oli ehkä kolmisen senttiä. Uuni vaatii lisäksi kunnon tiskauksen. Imurilla lähti vain hämähäkinseitit.

Lattia tulee Uulan lattiamaalilla ja sävyksi koitan saada mahdollisimman paljon vanhaa väriä vastaavan harmaan.

Sain irti vanhan tapetinpalan.

Melko värikästä! Suunnittelin kahdelle seinälle tapettia, eli ulkoseinään ja tuvan väliseinään. Tapetiksi voisi sopia joku William Morrisin kokoelmista.

Kevät + vähän lattiaa

Vaikka tällä viikolla on satanut vettä, räntää ja lunta, kevät tuntuu silti pamahtaneen päälle yllättäen. Viime viikonloppuna bongasin lähistöltä ekat leskenlehdet ja nyt niitä onkin ojanpientareet täynnä.

Tulppaanit ovat myös tehneet kasvupyrähdyksen heinän seassa. Viikko sitten ei vielä näkynyt mitään.

Syreenin silmut näyttävät siltä, että saattavat vielä tänä vuonna auetakin :)

Olen mä tällä viikolla vähän rempannutkin. Laitoin päällimmäisen kerroksen palkit lattiaan ja villoitin parin säkin verran jo viikolla. Tänään oli ohjelmassa siis villoitus loppuun saakka.

Villaa on tuolla nyt noin säkillinen neliötä kohti. Vähempikin olisi ehkä riittänyt, mutta näin nyt tällä kertaa. Kuvasta näkee ylitäytön määrän. 40% on suositeltu ja jossain siinä huitteilla pyörittiin.

Tuosta sitten etenin tasoittamalla villat jotakuinkin niskojen tasoon, niittaamalla ilmansulkupaperin villojen päälle ja sitten vain lankkua lattiaan.

Tähän huoneeseen tuli nyt sitten uudet lankut. Huomenna jatkuu, nyt ei enää jaksa tälle päivälle.

Tipautin lankkupaketin käden päälle ja ihmettelin hetken päästä, miksi sormessa tuntuu niin oudolta. Itse tiputuksen hetkellä ei juurikaan sattunut. Omituisen tunteen syy selvisi, kun otin hanskan pois.

Jatkossa voisi toki ottaa sormuksen pois, kun tekee hommia...

Pikkuhuoneen lattia

Enpä oikein tiedä, millä nimellä tuota välihuonetta kutsuisi, kun sillä ei ole vielä erityistä funktiota. Ehkäpä se saa nyt kuvaavasti olla pikkuhuone.

Eilen tosiaan kaivoin multapenkkiä matalammaksi ja aloin rakentaa lattiaa. Lahonnut kohta hirrestä oli kohdassa, jossa ei ollut edes kivijalkakiveä vaan hirsi oli suoraan hiekan päällä. Ei ihme, että oli lahonnut. Rapsuttelin lahot pois ja päätin olla tekemättä suurempia korjauksia. Seinänpätkä on tosiaan vain metrin mittainen eikä se ole ennenkään maasta kauheasti tukea saanut. Lattiarakenteet tuin kivijalkakivien päälle ja koska lattiarakenteet ovat kiinni toisessa hirressä, ne tukevat myös itse seinää.

Voin sanoa, että viikon kuntosaliharjoitukset on kyllä tehty ihan täällä kotona vain. Eilisen kaivuun jäljiltä lihakset olivat jo hieman kipeät. Tänään ne saivat rääkkiä sahaamisen ja kantamisen muodossa. Näkyvääkin onneksi sain aikaan!

Huoneiden reunat vaativat taas säätöä niin kuin muissakin huoneissa (kivijalkakivet tulevat pitkälle huoneen puolelle) ja erityisesti tuo pönttöuunin vierus vaatii taas pähkäilyä. 

Päällimmäisen kerroksen palkit eivät ole vielä kiinni, koska niiden alle tulee reunoihin vielä jyrsijäverkkoa ja muuta. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että ensi viikolla pääsee villoittamaan ja ehkä laittamaan lankkujakin. Voisi sitten vappuviikonloppuna harrastaa mööpelivalssia ja siirtää sängyn tuvasta pois.

Pääasiassa positiivista

Aloitin aamuni tänään tyhjentämällä pikkuhuonetta kaikesta romusta ja roskasta, jota olin sinne säilönyt. Tyhjentämisessä kului mukavat pari tuntia. Huoneen nurkasta löytyi kullattu tarjoilulautanen, joskus Saksassa näemmä tehty. Kunto oli hyvä, joten se pääsee mulla käyttöön. 

(Ja hyvällä tekosyyllä sain leinikitkin kuvaan.)

Kun sain huoneen tyhjäksi, oli aika ottaa pari "ennen"-kuvaa, ne kun muuten unohtuvat kovin helposti.

Huone on mallia läpikulku ja jotakuinkin samankokoinen kuin eteinen. Tuleva käyttötarkoitus on jotain olohuoneen ja vierashuoneen välillä. Tämän huoneen lattiat notkuivat ja olipa joku jo ottanut lankkujakin lattiasta pois. Kissanluukun putki on tästä huoneesta joskus romahtanut, mikä on sitten aiheuttanut ongelmia.

Aloin irrottaa lankkuja tuolta ikkunan luota ja ensimmäinen olikin ihan priimakunnossa. Alkoi jo harmittaa, että ostin huoneeseen uuden lattian. Entä, jos kaikki lankut olisikin hyviä? Toinen lankku paljasti karun totuuden, haperohan se oli. Neljännen lankun irrotuksen aikaan lattia notkui jo niin paljon, että totesin olevan parempi seistä reunassa kuin tuossa keskellä. Pari lankkua eteenpäin ja mahduin seisomaan kuopassa. Olin taas laskeutumassa kuoppaan irrottamaan uutta lankkua, kun hieman horjahdin. Otin kiinni lattianiskasta, joka katkesi ja olin naamallani kuopassa. Alkoi kauhistuttaa ajatus siitä, että aamulla olin kävellyt tuossa lattian päällä ja siinä oli ollut mun painoni lisäksi vielä aika paljon tavaraakin.

Päivän positiivisiin asioihin voisi kuitenkin lisätä sen, että lankkujen irrotus oli erittäin helppoa, sillä muhju, joka on naulalla kiinni toisessa muhjussa, irtoaa melko helposti. Lisäksi lankut sai poikki ilman sahaa taittamalla haluamastaan kohdasta. Positiivista oli myös niskojen keveys, ne oli helppo nostaa kuopasta pois.

Positiivista oli myös se, että minkäänlaisia sienikasvustoja ei löytynyt. Ja viimeinen, superpositiivinen asia on se, että seinähirret ovat pääosin kunnossa. Yhdessä hirressä on noin metrin matkalla muhjua. Sekin saattaa pelastua pintapaikkailulla, jos hyvin käy.

Seuraavaksi vähän lapiohommia ja multapenkin madallusta sekä hirren kanssa venkslaamiset. Sitten saakin alkaa rakentaa uutta lattiaa.

Aikaiset linnut

Nyt on linnut seinässä ja voi, että tykkään!

Yön aikana makulatuuripaperin rutut olivat oienneet ja pääsin etenemään. Maalasin vuotien rajalle tuollaisella kellertävällä maalilla raidat, jotta jos tapetti rakoilee, sieltä ei ainakaan valkoinen paista läpi. Mun piti käydä hakemassa perjantaina työmatkan varrelta maalia, mutta kun en ollut töissä, koitin etsiä sitä omasta kylästä. No, pienimmät maalipurkit olivat puolilitraisia ja maksoivat enemmän kuin litraiset. Lisäksi oikeaa sävyä ei ollut tarjolla. Sekoittelin sitten kotona maalinjämistä jotakuinkin kelpaavan keltaisen, ja maalia kului vajaa desi. Mut ei tarvinnut ainakaan maksaa yli kahtakymppiä tuollaisesta.

Ensimmäiseksi tapetointiyritykseksi sain mielestäni aikaan ihan kohtuullista jälkeä.

Vielä kun saisi joskus nuo listat paikalleen ja tuon yhden nurkan viimeiset paneelit, olisin tosi tyytyväinen. Ehkäpä seuraavaksi urakaksi voisikin ottaa listojen ynnä muiden viimeistelyjen tekemisen...

Koolauksia ja kokkailuja

Ei lähteny viikonlopun remppailut ihan toivotulla tavalla käyntiin. Perjantaina kylään tuli oksu eli vatsapöpö ja päivä menikin pää ämpärissä. Tänään sitten uskalsin aamulla jo syödä, mutta kaikki lihakset on tosta eilisestä kipeet. Vaikeuttaa remppaa, muttei estä sitä. 

Päivä alkoi kylppärin seinän koolaamisella. Oven päälle laitoin koolingit vasta, kun olin saanut parit levyt seinään, jotta näin jaotuksen oikein. Lisäsin vielä lisätukia peiliä ja mahdollisia kylppärin seinälamppuja varten.

Sitten pääsin levyttämään. Se olikin kivaa hommaa. Heti jäi kaikki söhröt ja epätasaisuudet tasaisen pinnan alle piiloon!

Kokkauksetkin liittyivät vahvasti tähän projektiin. Keittelin siis vanhanajan vehnäjauholiisteriä.

Ohje on yksinkertainen. Yksi osa vehnäjauhoja ja 7-10 osaa vettä. "Maun mukaan". Ensimmäiseen satsiin, jolla esiliisteröin huokolevyt, laitoin suhteeksi 1:8. Keitellään sen verran, että pulpahtaa ja sakenee. Sitten jäähtymään. Pienet klöntit ei haittaa.

Toiseen satsiin, jolla tapetoin makulatuuripaperin tasoittamaan levyn pintaa, suhteeksi tuli 1:7.

Levyjen saumoihin suositellaan juuri ennen tapetin kiinnittämistä kasteltua kuittipaperia. Siitä tuli yllättävän vaikeaa. Kuittipaperi ei pysynyt seinässä, ei millään. Vihdoin tajusin laittaa ihan sauman yläosaan hitusen liisteriä, jotta kuittinauha pysyy yläosastaan paikallaan. 

Kuittinauhan tarkoitus on joustaa levyjen elämisen mukaan. Näin päällä olevan tapetin ei pitäisi repeytyä niin helposti.

Tällä hetkellä seinä näyttää aivan hirveältä. Makulatuuripaperia on nyt koko seinä täynnä ja kuittien kohdalta se on erittäin paljon kuprullaan. Ilmeisesti tuo kuivuessaan (toivottavasti!) kutistuu sen verran, että vetää kuprut suoriksi. Ainakin olen muitten blogeista lukenut kauhutarinoita siitä, kun tapetit onkin laiton jälkeen täynnä kupruja, mutta seuraavana päivänä näyttääkin ihan siltä, miltä pitääkin...

Kylppäri edistyy

Mä tässä mietin, että voiko ees puhua kylpyhuoneesta, kun toi on oikeastaan vain huone, jossa on suihkukaappi ja kuiva-wc...

Listoja taas puuttuu, mutta ilme raikastui kummasti. Ensin tosin kovasti näytti joltain mökkivessalta, kun oli paneelit maalaamatta ja mulle ainakin mäntyseinästä tulee juurikin mökit mieleen.

Tuon pöntön takana olevan "kaapin" yläosaan tulee lista, jonka alta ovi mahtuu aukeamaan. Nyt näyttää hölmöltä, kun ovi on muun osan alapuolella. Mulla on myös ollut jemmassa vuoden 2011 pin up -taskukalenteri, jonka kuvia olen halunnut jo pitkään laittaa seinälle. Nyt ne eivät loista ihan heti silmään, jos mun kotiini tulee, mutta ovatpa esillä kuitenkin. Nuo Gil Elvgrenin tytöt näyttävät muuten kasvoiltaan kaikki samalta. 

Ja tokihan toimistoon piti saada puhelin. Se oli aikaisemmin lavuaarin vieressä, mutta vanha sijainti jää paneelien alle, joten johonkin se piti siirtää ja vanha nurkka menee aika ahtaaksi, jos olisin sitä sinne koittanut tunkea. Avasin ja putsasin puhelimen ja luurin. Melkoiset ryönät niihin oli kertynytkin.

Täältäkin päin katsottuna paljon freesimmän näköistä. Tumma kirjakaappi saa edelleen paikan tuossa ikkunan edessä ja toisaalta se siihen sopiikin, onhan allaskaappikin aika samaa sävyä, vaikka eri aikakaudelta ovatkin. Katsotaan nyt, mikä sen paikka on tulevaisuudessa.

Back to remppa

Kaikkien muiden hääräysten jälkeen on aika siirtyä taas varsinaisen remppaamisen suuntaan, kun on taas tota remppamateriaaliakin.

Paneelien ponttien maalausta oli siis tänään ohjelmassa.

Viikonloppuna (tai ehkä jo sitä ennen) nuo päätyvät kylppärin seinään. 

Tänään hääräilin pihalla. Pilkoin materiaalikuormaa ja kannoin niitä sisälle. Samalla tuli todettua että piha on kuivunut melkosesti. Vaikka osa pihasta on mulloksella, se ei ole enää sellaista liejua, jota se vielä pari viikkoa sitten oli. Kävin myös mittailemassa premissejä ja muita ja totesin, että mulla on 32 (voi olla reilukin) metriä aitaa. Eli siitä saa tuon tienpuoleisen rajan aidatuksi kokonaan. Muualle sitten perusverkkoa ja joskus jotain kauniimpaa tilalle/ympärille.

Vähän suunnittelin muutenkin pihahommia. Pitäisi ryteikköä raivata ja kantaa remppajätteitä (huonoja hirsiä ja lattialankkuja) johonkin. Pari omppupuuta olis tulossa. Ja pensaita. Ja kukkia. Ja kasvihuone. Ja istutuslaatikoita. Ja, ja, ja...

Jos nyt vielä hetkeksi remppajutuista muihin. Tein viime viikolla tällaisen. Nyt kun sen saajakin on sen saanut, kuvan voin tännekin laittaa.

Vanha kirpparilta ostettu nahkatakki taipuu aika moneen tuollaiseen. Pitsiliinallekin löytyi hyötykäyttöä ja laatikossa käyttöä odottanut puuvillakangaskin löysi tiensä eteenpäin. Yllättävän paljon väkerrettävää tuollaisessa kuitenkin on...