9. marraskuuta 2014

Piippu

Tänä viikonloppuna olen tehnyt lähinnä asioita, jotka eivät näy millään lailla, joten joudutte tyytymään yhteen kuvaan.

Tuvan lattia notkui aavistuksen silloin, kun siinä käveli. Askartelin vasoihin tukipuut suurinpiirtein keskelle ja nyt ei enää astiat helise, kun täällä kävelee. Tukipuut täytyy vaihtaa ensi kesänä vielä kestopuuhun, nuo nykyiset ajakoon asiansa siihen saakka. Vasoissa oleva jänneväli oli kuitenkin melkein kuusi metriä, joten välituki puolivälissä on ihan näppärä.

Tämän lisäksi rakensin jääkaapille korokkeen, eli siis hyllyn, jolla sain sen lattianrajasta seisomakorkeudelle. Alle mahtuu yksi hyllykkö. Korokkeesta tuli hirmuruma, joten en laita siitä kuvaa. Se jää kuitenkin tulevan skafferin sisään, joten se ei sieltä mihinkään näy. 

Sain vihdoin eristetyksi eteisen ja paperoin sen taas paneelikorkeudelle saakka. Innoissani vedin toisen jatkoroikkani eteisen puolelle ja kytkin siihen patterin. Kun laitoin patterin päälle, iski roikka kipinää ja syttyi palamaan. Haju oli aika hirveä. Tarkistin roikan etukäteen, kun se oli käytetty enkä ollut itse sitä ennen käyttänyt. Siinä ei näkynyt mitään vikaa. Onneksi tässä ei nyt käynyt tämän pahemmin. Selvisin tuuletuksella ja odotuksella, että saan eteisen puolelle pistorasioita. En viitsi uutta jatkoroikkaa tätä aikaa varten ostaa.

Istuttelin myös ulos tulppaaneja. Yhteensä mulla on sipuleja noin 150 ja puolet on nyt istutettu. Odottelen, että lämpötila olisi pari päivää plussalla, niin saisin vähän tasoitettua maata lapiolla ja iskettyä sipulit maahan.

Viimeisimpänä paikkarappasin tuvan piipun yläkerran osalta. Rapsuttelin kaikki irtoavat vanhat rappaukset pois ja laitoin uutta tilalle. Ensin meinasi mennä hermo, kun yritin liian kuivalla kuralla hoitaa hommaa ja se rapisi vain maahan. Lisäsin vettä ja homma alkoi heti toimia paremmin. Siltikin tuntuu, että kolmasosa laastista on nyt tuolla lattialla piipun vieressä.



Laitoin tuonne ylös vielä vähän palovillaa piipun ja katon tukipalkin väliin. Vaikka eipä tuolla yläkerrassa kovin paljoa palokuormaa ole.

Olen elänyt viimeiset kolme ja puoli viikkoa eineksillä, koska liesi ei ole vielä kytketty seinään. Viime viikonloppuna kävin veljeni perheen luona kylässä ja kyllä vain siellä saamani itsevalmistettu kasvispöperö maistui hyvältä einesten jälkeen. Nyt kuitenkin tajusin, että onhan mulla tuo puuhella. Tähän mennessä olen polttanut sillä yhden pesäänmahtuvan laudankappaleen päivässä ja sillä on saanut kaksi kattilallista kuumaa vettä pesuvedeksi. Nyt kun piippu on parin päivän päästä kuiva, voin laittaa ruokaa hellan kanssa. Ekana teen kyllä kasvissosekeittoa. Sitä mun on tehnyt jo pitkään mieli.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Pihalla tapahtuu

Pihalla on tapahtunut ja tapahtuu, talossa ei sinisen lattian laittamisen jälkeen. Siksi näytettävää onkin vähän ja vain ulkoa. Suurin j...