20. joulukuuta 2014

Kuusi

Nyt mulla on sellainen. Elämäni ensimmäinen, ikioma. 


Valot kuuseen laitan ehkä huomenna, koristeet vasta aattoaamuna riisipuuronkeittelyn lomassa. Siihen loppuukin sitten mun joulujutut ja epäjouluilen kaikissa muissa asioissa. Mutta tuo kuusi on kyllä kaunis. Tuolla se metsässä pönötti ja lähti mukaan. Luvan kanssa, kiitos siitä!

Paneelit kuusen takana ovat edelleen maalaamatta, mutta jospa niitä maalailisin vaikka tänä iltana. Kuusi onneksi on liikkuvaa sorttia ainakin vielä tässä vaiheessa, joten siirtelyt eivät haitanne.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Pihalla tapahtuu

Pihalla on tapahtunut ja tapahtuu, talossa ei sinisen lattian laittamisen jälkeen. Siksi näytettävää onkin vähän ja vain ulkoa. Suurin j...