Ensimmäinen unelma on kukkakaupasta ostettu kasvi, unelma, joka sopii vanhaan taloon kuin nenä päähän. Olen koittanut etsiä muutamia talon henkeen sopivia kasveja ja kokoelma karttui nyt yhdellä. Aiemmin mulla on vain huonekuusi ja pelargoneja.
Ilta-aurinko paistaa kauniisti pönttiksen kylkeen.
Seuraavat unelmat liittyvätkin valoon. Nyt sitä nimittäin on tännekin pimeyteen saatu.
Eteisessä on ihan oikea kattolamppu. Koska halusin johdot vanhoihin, posliinisiin jakorasioihin, ei kattovaloja ehditty laittaa vielä muihin huoneisiin. Vaikutti melkoiselta näpertelyltä, kun sähkäri tunki johtoja näihin:
Hyvin onnistui ja nätiltä näyttää (vaikka kangasjohto olisi toki kauniimpi, mutta aivan mahdottoman hintainen). Halusin johdot reilusti katonrajasta alas, sillä mitä et voi piilottaa, ei edes kannata yrittää.
Jakorasioita olen irrotellut seiniltä ja putsaamisessa on saanut käyttää apuna puukkoa ja hiomapaperia, sillä näiden päälle on maalattu. Muutamia rasioita ostin myös käytettynä (halvalla!), ja luulen näiden nyt riittävän talon tarpeiksi. Uustuotantoa olevat jakorasiat maksaa parikymppiä kipale, joten ihan kiva, ettei näihin mennyt omaisuuksia.
Valokytkimiin sen sijaan meni. Talolla olevat kytkimet ovat kaikki erilaisia. Kahta samanlaista ei ole ja halusin niiden kuitenkin olevan linjaltaan yhtenäisiä. Riittävästi en löytänyt kytkimiä käytettynä, joten uusia oli pakko ostaa. Näillä herkuilla onkin sitten hintaa liki viiskymppiä laaki. Mutta on ne nättejä!
Nämä tosin eivät ole linjassa. Sen verran häiritsee silmää, että täytyy pyytää sähkäriä vielä ensi kerralla fiksaamaan, jotta kestän elää näiden kanssa.
Toinen kytkimistä ohjaa ulkovaloja, jotka valaisevatkin koko pihamaan ehkä vähän turhankin tehokkaasti. Luulen, että vaihdan heikkotehoisemmat lamput, niin ongelma ratkeaa.
Kanat saivat myös oman valonsa sekä pari pistorasiaa. Olenkin jo ostanut pari lämpölamppua, jotka vielä odottelevat kiinnittämistä. Nyt ei ole kuitenkaan kiire, sillä öiksi on luvattu reilusti plusasteita.
Tytöt ovat alkaneet sulkasatoilla. Toivon, etteivät ihan nakupelleiksi rupea vaan suorittavat homman vähitellen. Ainoa, joka ei sulkasatoile on Siiri, joka kesällä mulle tullessaan oli pyrstötön sulkasadon johdosta. Olen kerännyt tyttöjen sulkia, sillä ne ovat mahdottoman kauniita. Täytyy miettiä, mitä näistä voisi tehdä.
17. lokakuuta 2015
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Pihalla tapahtuu
Pihalla on tapahtunut ja tapahtuu, talossa ei sinisen lattian laittamisen jälkeen. Siksi näytettävää onkin vähän ja vain ulkoa. Suurin j...
-
Ei niin kivoja ylläreitä tänään. Kannoin viimeisiä lattiapalkkeja ulos tuvasta ja yhden pohjastahan se löytyi. Lattiasieni, tai ainakin joku...
-
Löysin Torista tulevaan keittiööni laatikoston kympillä melkein naapurikunnasta, joten kävin hakemassa sen pois. Keittiöön tulee saareketta ...
-
No niin. Nyt on alempi koolauskerros tehty ja vielä vähän paperointia ja jyrsijäverkon asentamista, niin pääseen pistämään eristeitä. Meinas...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti