Huonekuusi ja valmistautuminen maailmanloppuun

Olin viikonloppuna käymässä hieman etelämpänä Suomessa, joten (tänäkään) viikonloppuna en hurjia saanut aikaan rempan suhteen.

Olen pitkään jo haaveillut huonekuusesta ja miettinyt, mistä sellaisen saisi. Prismasta näköjään. Eli sellaisesta haaveilevat, alle parilla kympillä irtoaa. Toivotaan, että tämä kestäisi hengissä tässä hirsitalossa, jossa ei ainakaan ole sille liian lämmin. 

Ostin samalla reissulla myös kauneimman tietämäni joulukukan eli jouluruusun. Kuvassa näkyy myös mun jouluvalot eli radion valot. En ole jouluihminen. Kuva on taktisesti myös epätarkka, jottette vahingossakaan saisi siitä kunnolla selvää :) Ei vaan, valon puute (edelleen mennään yhdellä roikkavalolla) aiheuttaa sen, että kameran aukko pitää asettaa suureksi, jolloin tarkan kuvan alue on myös tosi pieni. Taitaa tuossakin olla rungossa jotakuinkin tarkka kohta.

Tilasin itselleni veivattavan valon, ihan esim. sähkökatkojen tai maailmanlopun varalta. Haussa on myös veivattava radio, mutta ne olivat tällä hetkellä loppu. Tilataan sitten, kun on. Aion rakentaa jonkinlaisen kotivaran taloon heti, kun täällä on joku järkevä paikka, mihin tarvikkeet laittaa. Pidän ajatuksesta, etten ole heti paniikissa ja kuolemankielissä, jos joskus tulee tilanne, että yhteiskunnan palvelut joksikin aikaa heikentyvät syystä tai toisesta. Kammella toimivat laitteet ovat ihan kiva lisä ruokatarvikkeiden lisäksi. Lampussa on neljällä sivulla kaksi riviä ledejä, joita voi pitää päällä joko kaikkia tai puolia. Kuvassa puolet on päällä. Tällä näkee kyllä vessareissutkin hoitaa pimeällä erittäin hyvin. Olen pitänyt tätä nyt myös autossa mukana, jos vaikka joskus jää tien päälle, ainakin näkyy. 

Löysin navetasta vanhan hedelmä(?)laatikon ja otin sen käyttöön polttopuille. Siitä on pohja aikalailla hävinnyt pois, mutta ajattelin rakennella siihen jotain tilalle. Piharakennuksesta löytyi myös iso kasa kattopäreitä. Koska niitä ei enää täällä tarvita, ne menevät hyötykäyttöön sytykkeiksi. Ikean peltipönttö toimii liikuteltavana klapiastiana.

Ilmansulkupaperit paistavat joka paikasta, mutta niitä nyt vain täytyy sietää...

Oikeaa ruokaa

Oi, vihdoinkin sain oikeaa ruokaa omassa kodissani. Hidastahan sen tekeminen toki oli, mutta jotenkin tässä kiireisessä elämässä hitauskin voi joskus varmaan olla hyväksi.

Kahdella klapilla valmistui keitto. Siihen tuli myskikurpitsaa, lanttua, valkosipulia, chiliä, suolaa ja tilkka kermaa. Päälle murensin vuohenjuustoa ja leikkasin tuoretta korianteria. Salaattisiemensekoituksesta karistin päälle vielä vähän hampaissa rouskuvaa. Hyvää oli!

Jatkossa, kun hellalla tupaa lämmitän, aion kyllä tehdä ruokaakin siinä samalla. Eipä tarvitse sähköllä valmistaa ruokaa, kun tuossa nuo lämpiävät samalla vaivalla. Vitsit, tykkään tästä!

Piippu

Tänä viikonloppuna olen tehnyt lähinnä asioita, jotka eivät näy millään lailla, joten joudutte tyytymään yhteen kuvaan.

Tuvan lattia notkui aavistuksen silloin, kun siinä käveli. Askartelin vasoihin tukipuut suurinpiirtein keskelle ja nyt ei enää astiat helise, kun täällä kävelee. Tukipuut täytyy vaihtaa ensi kesänä vielä kestopuuhun, nuo nykyiset ajakoon asiansa siihen saakka. Vasoissa oleva jänneväli oli kuitenkin melkein kuusi metriä, joten välituki puolivälissä on ihan näppärä.

Tämän lisäksi rakensin jääkaapille korokkeen, eli siis hyllyn, jolla sain sen lattianrajasta seisomakorkeudelle. Alle mahtuu yksi hyllykkö. Korokkeesta tuli hirmuruma, joten en laita siitä kuvaa. Se jää kuitenkin tulevan skafferin sisään, joten se ei sieltä mihinkään näy. 

Sain vihdoin eristetyksi eteisen ja paperoin sen taas paneelikorkeudelle saakka. Innoissani vedin toisen jatkoroikkani eteisen puolelle ja kytkin siihen patterin. Kun laitoin patterin päälle, iski roikka kipinää ja syttyi palamaan. Haju oli aika hirveä. Tarkistin roikan etukäteen, kun se oli käytetty enkä ollut itse sitä ennen käyttänyt. Siinä ei näkynyt mitään vikaa. Onneksi tässä ei nyt käynyt tämän pahemmin. Selvisin tuuletuksella ja odotuksella, että saan eteisen puolelle pistorasioita. En viitsi uutta jatkoroikkaa tätä aikaa varten ostaa.

Istuttelin myös ulos tulppaaneja. Yhteensä mulla on sipuleja noin 150 ja puolet on nyt istutettu. Odottelen, että lämpötila olisi pari päivää plussalla, niin saisin vähän tasoitettua maata lapiolla ja iskettyä sipulit maahan.

Viimeisimpänä paikkarappasin tuvan piipun yläkerran osalta. Rapsuttelin kaikki irtoavat vanhat rappaukset pois ja laitoin uutta tilalle. Ensin meinasi mennä hermo, kun yritin liian kuivalla kuralla hoitaa hommaa ja se rapisi vain maahan. Lisäsin vettä ja homma alkoi heti toimia paremmin. Siltikin tuntuu, että kolmasosa laastista on nyt tuolla lattialla piipun vieressä.

Laitoin tuonne ylös vielä vähän palovillaa piipun ja katon tukipalkin väliin. Vaikka eipä tuolla yläkerrassa kovin paljoa palokuormaa ole.

Olen elänyt viimeiset kolme ja puoli viikkoa eineksillä, koska liesi ei ole vielä kytketty seinään. Viime viikonloppuna kävin veljeni perheen luona kylässä ja kyllä vain siellä saamani itsevalmistettu kasvispöperö maistui hyvältä einesten jälkeen. Nyt kuitenkin tajusin, että onhan mulla tuo puuhella. Tähän mennessä olen polttanut sillä yhden pesäänmahtuvan laudankappaleen päivässä ja sillä on saanut kaksi kattilallista kuumaa vettä pesuvedeksi. Nyt kun piippu on parin päivän päästä kuiva, voin laittaa ruokaa hellan kanssa. Ekana teen kyllä kasvissosekeittoa. Sitä mun on tehnyt jo pitkään mieli.

Raanu

Järjestelin muuttokamoja ja kaivoin esille mummini tekemän raanun. Hän on tehnyt meille kaikille lapsenlapsille oman. Mun on tuollainen punasävyinen ja oon aina tykännyt siitä. 

Raanun päälle tulee ilmalämpöpumppu, jota varten tuolla tuo johdonpääkin roikkuu. Täytyy vähän kysellä, uskaltaako raanua tuossa sitten enää pitää, vai siirretäänkö toiselle seinälle.

Kuvassa näkyy myös osa edelleen keskeneräistä saareketta. Puuosat maalataan valkoisella, kun siihen on joskun aikaa. Optio on laittaa vielä verhotkin hyllyjen eteen, mutta taidan ainakin toistaiseksi pitää tuon verhottomana. Alas tulee jalkalista. 

Olivat yrittäneet toimittaa saarekkeen loppuuntekoa varten tilaamiani tavaroita jälleen väärän kunnan puolelle. Onneksi tulivat perjantaina oikeaan osoitteeseen ja pääsen jossain vaiheessa taas sahailemaan.

Pääsette taas kuvittelemaan. Kuvitelkaa kaikki tasot oikealle korkeudelle. Laatikostosta nurkaan päin skafferi, joka piilottaa jääkaapin, mikron, kahvinkeittimen ja leivänpaahtimen. Se tehdään helmiponttipaneelista. Kuvitelkaa paneelit myös tuohon ilmansulkupaperin päälle. Sen jälkeen voitte vielä kuvitella tuon pesukoneen pois ja tason lieden korkeudelle ikkunaan saakka ja seuraavan tason ikkunan tason alle. Mua ärsyttää ihan hirvittävästi tämä kaikki kuvitteleminen, kun haluisin kaiken olevan jo valmista. Hiljaa hyvä tulee.

Tilkitsin eteistä, mutta pellavanauhat loppuivat kesken. Pitää ensi viikolla hakea lisää + kaikkea muutakin, niin sais eteiseen lämmöt päälle. Ens viikko on vaan aivan hirveä töitteni kannalta. Niitä meinaan riittää. Mun ammatissa tulee aina välillä tälläsiä viikkoja, jolloin ei ehdi tehdä muuta kuin töitä. Ehkä nukkua, mutta siinä se alkaa ollakin. Onneks suurimman osan niistä töistä voi tehdä kotona, niin koiran ei tarvitse olla niin paljon yksin.

Kaunista!

Tiedättekö sen tunteen, kun joku asia on mielestänne kaunista, vaikkei kukaan muu olisikaan samaa mieltä?

Mä voin sanoa, että kaunein kuva hetkeen on tuossa alla. Ei sen takia, että se olisi kuvana jotenkin erityisen kaunis vaan sen takia, mitä se tarkoittaa.

Mun kotiin tulee hanasta vettä! 

Ensimmäisen putkimiehen kanssa sovin viisi viikkoa sitten, että hän tulisi siitä eteenpäin kahden viikon päästä. Hän ei päässyt paikalle, koska oli niin kiire, käski soittaa maanantaina uudelleen. Silloin hän sanoi, että hän ehkä ehtii torstaina tai perjantaina. Kun perjantainakaan täällä ei ollut töistä tullessani käynnin merkkejä, päätin soittaa toiseen paikkaan. Lupasivat, että putkimies tulee seuraavan (tämän) viikon puolivälissä ja näin kävikin. Keskiviikkona oli tutkailukäynti, eli mitä osia tarvitaan. Eilen palattuani töistä mua odotti valmiit liitokset ja roskatkin oli laitettu siististi yhteen paikkaan eikä jätetty pitkin lattioita. Tänään saatiin vesiosuuskunnan puolesta putket täyteen vettä ja nyt tosiaan hanasta virtaa iloisesti.

Tuloputkeen laitettiin 16 metrin sulanapitokaapeli ja eristin vielä putken talon kivijalan alta ja vierestä Finnfoamilla. Jospa se nyt pysyisi sulana.

En ala julkisesti ruotia hyviä ja huonoja putkimiehiä, mutta jos joku täältäpäin joskus tarvitsee vinkkiä, voin ainakin kertoa, kenelle ei kannata soittaa.

Nyt ilostelen täällä vedestä ja keitän sillä kahvia, tuli mukana hiekanjyviä tai ei!

Hyviä uutisia!

Nuohooja kävi tänään. Hän oli erittäin mukava ja asiantunteva. Ihan aiheesta häntä on mulle suositeltu!

Tuvan piippua ei tarvinnut nuohota. Piipun päällä on naakkaverkko, joka on jopa pysynyt paikallaan. Yläkerran puolella piippua täytyy hieman fiksata, eli rapata siihen uusi pinta. Vanha rappaus rapisee pois ja tiilet tulee näkyville. Tämä kuulostais mukavalta hommalta jollekin viikonlopulle :)

Tulisijoja piippuun tulee kolme. Avotakka, leivinuuni ja hella. Kaikki ne saatiin auki ja veto on niin hyvä, että meinaa tukka nousta pystyyn, kun vieressä seisoo. Sain luvan polttaa tikkutulia ennen rappauksen tekoa, jotta saadaan hormit kuivumaan ja lämpenemään. 

Avotakan seinässä oleva reikä ei kuulemma haittaa käyttöä. Kumma kyllä, leivinuunista on suora yhteys piippuun ja hellan savut pyörivät sitten tuon uunin jalustan kautta. Sainkin suosituksen, että hellan uuni vain täyteen tiiliä, niin saa siihen vähän lisää varaavaa massaa. Koska en varmaan ihan heti ole hankkimassa lämminvesivaraajaa, saa hellan päällä olla jatkuvasti vedellä täytettyjä kattiloita, niin lämmintä vettä syntyy kuin itsestään samalla, kun tupaa muuten lämmittää.

Tämä on oikeasti aivan huippuhyvä juttu, olin henkisesti varautunut siihen, että yhtäkään tulisijaa ei voi käyttää ilman remonttitoimenpiteitä.

Toinen piippu onkin sitten niin syöpynyt sisältä, että sitä ei voi tuollaisenaan käyttää. Tulevaisuudessa se täytyy joko putkittaa tai slammata. Se on kuitenkin jonkin myöhemmän ajan murhe. Tulevan makuuhuoneen pönttöuuni on kunnossa, tulevan olohuoneen pönttöuunin takaseinässä on reikä, jonka paikkauksen jälkeen sitäkin voi käyttää. Kylpyhuoneen hellasta en edes kysynyt, sillä siihen todennäköisesti tulee jonkin muunlainen tulisija, esim. porinmatti.

Tiedättekö muuten sen tunteen, kun ei tarvitse esim. hampaita pestessään kyykistyä lattianrajaan, koska siellä on ainoa pääsy viemäriin? Postissa tuli eilen vesilukko tuohon Ikean altaaseen (on niin erikoisen kokoinen, ettei rautakaupasta löytynyt sopivaa). Nyt voi kaataa vettä ja ylimääräiset kahvit pannusta suoraan lavuaariin. Oi, mitä ylellisyyttä!

Valoisat tunnit loppuivat kesken

Kyllä se vain ankeaa on. Pimeää jo viideltä eikä tämä päivä kaikessa pilvisyydessään muutenkaan paljoa valoa duunarille antanut. Koska eteisessä ei ole sähköjä, tilkitsemiset jäivät nyt jollekin toiselle päivälle, kun en viitsinyt taskulamppu suussa tehdä hommia.

Askartelin katossa olevaan reikään luukun. Pohjalle lautaa ja ilmansulkupaperi. Sen päälle sopivankokoinen pala villaa. (Paras keino saada villa paloiksi on muuten kunnon fileerausveitsi. Tässä taloudessa kun ei ole eläimiä syöty melkein kymmeneen vuoteen, voi veitsen uhrata hyvin tähän tarkoitukseen...)

Villan päälle sitten taas sopivankokoiseksi leikattua ja taiteltua ilmansulkupaperia. Niitataan reunoista kiinni.

Ja kattoon! Voin sanoa, että vasaran, porakoneen ja luukun sekä kaikkien tilpehöörien kanssa kiipeily tikkailla ei ollut kovin mukavaa. Varsinkaan, kun luukku ei suostunut paikalleen ihan ekalla eikä edes tokalla sovituksella. Kiinnitys tapahtui tikkailla keikkuen siten, että pidin luukkua ylhäällä pääni avulla ja yritin sohia ruuveja oikeisiin paikkoihin toivoen samalla, etten horjahda tai etten ole laittanut ruuvia sellaiseen kohtaan, jossa se ei pidä.

Eihän tuo kaunis nyt ole millään mittapuulla, mutta ajanee asiansa. On sen verran jämpti, että täytyy sulkiessa vähän toisella kädellä avittaa fyllinkejä luukun kehikon sisälle. On ainakin tiivis!

Sain myös oven eteisen ja kylppärin välille. Koska kylpyhuoneen lattia nousee, myös ovi piti saada korkeammalle. Moottorisahalla sahailin oven päältä hirttä pois. Mopo ei kuitenkaan halunnut kylmänä käynnistyä ja piti tuoda se tupaan hetkeksi lämpeämään. Kun sahailee sisätiloissa, täytyy aina muistaa pitää ovet ja/tai ikkunat auki. Pakokaasut ei tee hyvää!

Ovi on joskus levytetty umpeen ja oletan, että tuolla alla on peilit piilossa. Niitä on aika etsiä joskus tulevaisuudessa. Ovi painoi taas ihan riittävästi, että sain sen kanssa tapella. Paikalleen kuitenkin meni.

Oven alle jäi nyt kasa johtoja ja putkia. Viemäriputkelle piti myös tehdä kulkuaukko oven alapuoliseen hirteen. Laitoin siihen nyt vain lyhyen pätkän. Pitkän kanssa on hankalampi tehdä kylppärin lattiarakenteita.

Yläkerrassa ei voi juurikaan harrastaa aarteenetsintää, sillä siellä ei ole paljon mitään. Tällaisen sieltä kuitenkin nappasin mukaani. Kiva laatikko, jossa tällä hetkellä säilytän tämän hetken työkaluja, mutta tulevaisuudessa se päässee johonkin enempi sisustukselliseen käyttöön.