13. heinäkuuta 2015

Kohta terassi

On tässä ollut monta viikkoa jo sellainen olo, että ei oikein huvita tehdä mitään. Aika onkin mennyt melkein vain rötvätessä ja sarjoja tuijottaessa. Ehkäpä nuo laiskotteluviikot olivat tarpeen, sillä nyt taas tuntuu olevan uutta intoa...

Tässä on kuva mun terassista. Eikö ookin hieno!


Höpöhöpö, eihän tuossa terassia vielä ole, mutta tuohon se tulee. Olen tänään tyhjentänyt tuota alustaa epämääräisistä kasoista, joita tuolla oli jo valmiiksi ja joita olen itsekin sinne saanut tässä vuoden aikana kerätyksi. Ihan tuon "katoksen" takaseinällä oli haravakone(?) ja aura, jotka halusin saada tuolta pois, sillä terassin valmistumisen jälkeen niiden siirtäminen olisi tosi hankalaa.

Terassi tulee siis suureksi osaksi tuonne katon alle, joten siitä tulee vähän sellainen kesäolohuonetyyppinen. Taivaan alle tuleva osuus ulottuu noihin oviin saakka. Aamuaurinko paistaa tuolta takaseinän aukosta ja aamupäivällä on pieni hetki, ettei aurinko osu terassiin. Ihan peräseinälle asti en lattiaa rakenna, vaan raja tulee suurinpiirtein tuohon kottikärryyn asti. Vasemmalla näkyvän ulkoseinän (jossa on siis nuo ovet) jatkeeksi tulee katoksen alle kevytrakenteinen seinä, joka varmaan tänä vuonna pistetään umpeen vain hallaharsolla. Joskus lautaa sitten tilalle. Seinän takana on jemmassa monenmoista tarpeellista (ja tarpeetonta), mutta ei niin kaunista katsella -tavaraa.

Sisäpuolelta terassinpaikka näyttää tältä.


Pohjalta pitäisi vielä ottaa ylimääräiset laudat ym. pois, kaivaa nurmikko pois tuosta edestä ja sitten levittää suodatinkangas ja kalliomurske, jonka päälle tulee terassirakenteet.

Premisseiltä löytyneitä työkoneita olen kerännyt tontin kulmaan kaikkien ohikulkijoidenkin ihasteltaviksi. Voi olla, että se on niiden lopullinen paikka, voi olla, että keksin jotain muuta.


Katoksen alta löytyi myös vanha ja alaosastaan lahonnut aidanpätkä. Vein sen kanoille viihdykkeeksi. Tuntui olevan välillä ihan kunnollakin kiipeilykäytössä. Sieltä voi myös tähystää kaukaisuuteen. Kanojen tarhassa on myös vihdoin ovi, joten kulku sinne on aavistuksen verran helpompaa.


Takapiha on täynnä horsmaa, mutta onneksi se on kanojen suurta herkkua. 

Kamerani piippaa aina, kun automaattitarkennus löytää kohteen. Piippaus oli kanojen mielestä ilmeisesti kovin mielenkiintoista, sillä ne tulivat välillä nokkimaan linssiä.

Tässä yksi linssilude.


Eläinlääkäri ei ole vastannut kanojen tuhahteluun liittyen, mutta niitä seuranneena ne tuhahtelevat lähinnä silloin, kun ovat syöneet jotain kosteaa ruokaa. Tytöt ovat aktiivisia eikä niiden silmät ole turvoksissa tai sieraimista tule eritteitä, joten en ole kovin huolissani. Ehkä ne putsaavat röörejään, kun eivät kielelläkään pysty siistimään. Onpahan kuitenkin ilmoitusvelvollisuus täytetty.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Pihalla tapahtuu

Pihalla on tapahtunut ja tapahtuu, talossa ei sinisen lattian laittamisen jälkeen. Siksi näytettävää onkin vähän ja vain ulkoa. Suurin j...