28. lokakuuta 2015

Valontuiketta ja hellan sielunelämää

En kaivanutkaan toiseen peltisankoon ojasta puuta vaan laitoin katkenneen männynoksan kivillä tuettuna sankoon. Juurelle mahtui hyvin vielä yksi kanerva. Tänään lisäsin vielä pienen valosarjan oksaan ja nätiltä näyttää. Pimeydenpoistotalkoot jatkuvat!


Sisällä olen taistellut kylppärin hellan kanssa. Viime talvenahan sitä ei voinut huonon hormin ja piipun takia lämmittää, joten opettelua on ollut tämä pari päivää. Savut on kerran pölähtäneet sisään ja liekki on sammunut useita kertoja.

Nyt vihdoin tuntuu siltä, että tullaan hellan kanssa juttuun. Sytyttäessä pelti vain vähän auki ja heti sytytyksen jälkeen tulipesän luukku kiinni ja tuhkapesän ilma-aukot auki. Hetken päästä peltiä voi aukaista lisää, mutta ei auki saakka, muuten tuli sammuu. Tässä vaiheessa tulipesän luukku on vähän raollaan.


Hellalla saa kylppäriin nopeasti asteita lisää, mutta lämmittämisen varsinainen syy on saada tuo hellan takana oleva muuri lämpimäksi.


18. lokakuuta 2015

Kuistille talviasu

Poistin kuistin (voiko sanoa kuisti, jos ei ole katettu?) kukkapurkeista pakkasen tärvelemät kukat ja vaihdoin tilalle syksy/talvikamppeet. Muratit olivat vielä vihreitä, joten vaihdoin niiden paikkaa. Nyt ne ovat molemmat korkealla ja "valuvat" kivasti alaspäin.



Kuusi löytyi omalta pihalta. Se kasvoi huonolla paikalla ja olisi ensi keväänä saanut lähtöpassit. Kaivoin sille juuripaakun mukaan, mutta tuskin se tuossa elämään lähtee. Jos nyt ei heti varistelisi neulasiaan.



Ainoat ostetut ovat kanervat, joten en tästä ilmeenmuutoksesta kovin paljon kukkaroa joutunut keventämään.

Toinen iso, vaaleanvihreä purkki odottaa vielä terassilla. Kuusen- ja männyntaimia on ojassa vielä lisää, joten taidan joku päivä kaivaa toiseenkin purkkiin sellaisen.



17. lokakuuta 2015

Unelmia

Ensimmäinen unelma on kukkakaupasta ostettu kasvi, unelma, joka sopii vanhaan taloon kuin nenä päähän. Olen koittanut etsiä muutamia talon henkeen sopivia kasveja ja kokoelma karttui nyt yhdellä. Aiemmin mulla on vain huonekuusi ja pelargoneja.

Ilta-aurinko paistaa kauniisti pönttiksen kylkeen.


Seuraavat unelmat liittyvätkin valoon. Nyt sitä nimittäin on tännekin pimeyteen saatu. 


Eteisessä on ihan oikea kattolamppu. Koska halusin johdot vanhoihin, posliinisiin jakorasioihin, ei kattovaloja ehditty laittaa vielä muihin huoneisiin. Vaikutti melkoiselta näpertelyltä, kun sähkäri tunki johtoja näihin:


Hyvin onnistui ja nätiltä näyttää (vaikka kangasjohto olisi toki kauniimpi, mutta aivan mahdottoman hintainen). Halusin johdot reilusti katonrajasta alas, sillä mitä et voi piilottaa, ei edes kannata yrittää.

Jakorasioita olen irrotellut seiniltä ja putsaamisessa on saanut käyttää apuna puukkoa ja hiomapaperia, sillä näiden päälle on maalattu. Muutamia rasioita ostin myös käytettynä (halvalla!), ja luulen näiden nyt riittävän talon tarpeiksi. Uustuotantoa olevat jakorasiat maksaa parikymppiä kipale, joten ihan kiva, ettei näihin mennyt omaisuuksia.

Valokytkimiin sen sijaan meni. Talolla olevat kytkimet ovat kaikki erilaisia. Kahta samanlaista ei ole ja halusin niiden kuitenkin olevan linjaltaan yhtenäisiä. Riittävästi en löytänyt kytkimiä käytettynä, joten uusia oli pakko ostaa. Näillä herkuilla onkin sitten hintaa liki viiskymppiä laaki. Mutta on ne nättejä!


Nämä tosin eivät ole linjassa. Sen verran häiritsee silmää, että täytyy pyytää sähkäriä vielä ensi kerralla fiksaamaan, jotta kestän elää näiden kanssa.

Toinen kytkimistä ohjaa ulkovaloja, jotka valaisevatkin koko pihamaan ehkä vähän turhankin tehokkaasti. Luulen, että vaihdan heikkotehoisemmat lamput, niin ongelma ratkeaa.

Kanat saivat myös oman valonsa sekä pari pistorasiaa. Olenkin jo ostanut pari lämpölamppua, jotka vielä odottelevat kiinnittämistä. Nyt ei ole kuitenkaan kiire, sillä öiksi on luvattu reilusti plusasteita.


Tytöt ovat alkaneet sulkasatoilla. Toivon, etteivät ihan nakupelleiksi rupea vaan suorittavat homman vähitellen. Ainoa, joka ei sulkasatoile on Siiri, joka kesällä mulle tullessaan oli pyrstötön sulkasadon johdosta. Olen kerännyt tyttöjen sulkia, sillä ne ovat mahdottoman kauniita. Täytyy miettiä, mitä näistä voisi tehdä.


16. lokakuuta 2015

Eteiseen peili

Mulla on ollut joskus teini-ikäisen minäni huoneessa peili, joka aikoinaan isän kanssa maalattiin melko räikeällä vihreällä. 




Tässä välissä peili oli jemmassa porukoiden komerossa, mutta nyt se on palautunut mulle. Vihreä väri sai kuitenkin väistyä. Vaatekaapin maalauksesta jäi yli sinistä maalia ja siitä tulikin peilin uusi väri.

Paneloin eteisestä tuon nurkan ja sinnehän peili sujahti.



Lähes kaikkien ovilistojen kanssa on ongelma, sillä paneeli tai huokolevy (riippuen huoneesta) nostaa uuden seinäpinnan korkeammalle kuin lista olisi, jos sen vain suoraan laittaisi vanhalle paikalleen. Siksi olen laittanut vanhojen listojen alle lisukkeita, joilla lopputulos on ihan ok. 

Vasemmalla oleva kylppärin ovi odottaa edelleen kuorimista. Uskon, että levyn alla on peiliovi.

13. lokakuuta 2015

Klapeja ja niiden surma

Tänään tipahti pihalle viisi kuutiota koivuklapia talvea varten. Viime talvesta jäi kuution verran käyttämättä, mutta melko laiskasti mä takkaa lämmittelinkin. Nyt tulisijoja on enemmän ja varmaan tulee lämmiteltyäkin.



Huomenna sitten heittelemään niitä ovesta sisälle. Oven takainen tila oli täynnä lytistämättömiä pahvilaatikoita ja muuta sekalaista sälää. Raivasin eilen laatikot järjestykseen ja lytistin ne odottamaan sitä, että jaksan kantaa ne pahvinkeräykseen. "Huoneessa" on maalattia, joten päällystin lattian kuormalavoilla ja laitoin suurimmat pahvit niiden päälle, joten klapit eivät ole ihan maassa kiinni.

Ostin avotakkaan kipinäverkon. Viime talvena laudanpätkiä polttaessani sai olla vieressä koko ajan poimimassa kekäleitä lattialta, kun ne präiskivät pitkin poikin. Nyt ei tarvitse. Täällä osa klapeistakin kokee loppunsa.



Kanalan lämpötilat pysyvät eristyksen ansioista noin kymmenen astetta ulkoilmaa suurempina. Viime viikolla iski kuitenkin paniikki, kun öisin oli yli kymmenen astetta pakkasta. Kanojen vesi ei jäätynyt missään vaiheessa ja maatiaiset kestävät kylmää melko hyvin, mutta en halua, että ne joutuvat elämään vain "kestämällä". Kanalassa ei ole vielä sähköjä, joten jouduin vetämään roikalla sähköt sinne. Hätäapuna oli yksi öljytäytteinen sähköpatteri, jonka kotelointiluokka (?) on ip44. Se ei riitä kanalaan, sillä siellä kuitenkin pöllyää. Siksi lähes maanisesti pyyhin pölyjä patterin päältä ja toivoin, ettei se syty. Viime viikosta selvittiin ja nyt on onneksi niin lämmintä, ettei lisälämpöä tarvitse.

Olen tehnyt viimein remppaa sisälläkin. Lukujärjestyksessä on ollut paneelia ja listoja. Loppuviikosta tulee sähkäri laittamaan valoja ja kanalaankin sähköt. Seuraavassa postauksessa siis remppa- ja ehkä vähän sisustusjuttuakin!

Pihalla tapahtuu

Pihalla on tapahtunut ja tapahtuu, talossa ei sinisen lattian laittamisen jälkeen. Siksi näytettävää onkin vähän ja vain ulkoa. Suurin j...