29. tammikuuta 2015

Voihan lapanen

Sain viime vuonna siskoiltani synttärilahjaksi parit tumput. Kauniit ja lämpöiset. Olen niitä ahkerasti vuorotellut työmatkoilla ja ihmisten ilmoille suuntautuneilla reissuilla. On kuitenkin yksi homma, johon en niitä raaski ottaa. Tuo homma on koiran lenkitys.

Koirallani on synteettisestä nauhasta tehty hihna ja se hirttää lapaset aika ikävästi rikki. Vasen lapanen on kerran jo tyylikkäästi korjattukin :) Viime viikonloppuna kuitenkin totesin, että nyt voisi olla aika luopua näistä ja keksiä tilalle jotain muuta. Sisällä näissä on fleecevuori, jonka meinaan ottaa talteen tulevaa käyttöä varten.


Päätin pyörähtää kirpparilla. Josko sieltä löytyisi jonkun vanhat lapaset halvalla. Halvalla löysinkin, mutta nämähän olivat aivan pränikät. Molemmat ovat tosi paksut, kun kudoksen takana kulkee useampi kuin yksi lanka. Arvostan käsitöitä ja vähän kyllä tekee pahaa se hinta, jolla nämä olivat myynnissä. Oikeanpuolimmaiset maksoivat neljä euroa, vasemmanpuolimmaiset kaksi. Käsittämätöntä. Tajusin vasta myöhemmin, että olisin toki voinut pyytää kirppiksen pitäjää ottamaan multa vähän enemmän rahaa ja tilittämään ne sitten myyjälle. Noh, ensi kerralla sitten.


Mietin pitkään pääni puhki, miten nuo vihreät lapaset on tehty. Vaaleanvihreä lanka näyttää tekevän normaaleja oikeita silmukoita, tummanvihreäkin tekee oikeita silmukoita, mutta 90 asteen kulmassa vaaleampiin nähden, ja niiden sisällä. Sisäpuolelta näyttää ihan tavalliselta neulokselta. Työkaveri sitten kertoi, että kyseessä on koukutut lapaset, eli niitä tehdään kaksipäisellä virkkuukoukulla. Täytyy ehkä joskus itsekin kokeilla!

Loppuun vielä kysymys. Millä nimellä kutsutte tuollaisia langasta tehtyjä lämmikkeitä, jotka laitetaan käteen? Ovatko ne lapaset, tumput, vanttuut vai jotkin muut? Olisi mielenkiintoista tietää :)

25. tammikuuta 2015

Odottamattomia ongelmia ja ongelmanratkaisua

Kiinnitin jokin aika sitten ostamiani mustia koukkuja kylppäriin. Ongelmaksi muodostui kirkkaiden ruuvien ja mustien koukkujen yhdistelmä, joka ei näyttänyt hyvältä. En myöskään nopealla etsimisellä löytänyt mustia, sopivankokoisia (pieni reikä -> ohut ruuvi) ruuveja. Ajattelin sitten kokeilla, josko ruuvinpään maalaaminen kynsilakalla toimisi. Ja toistaiseksi toimii hyvin. Lakka kesti jopa ruuvien kiinniruuvaamisen.


Toinen, isompi ongelma liittyy saarekkeeseen.



Tein saarekkeen päädyt kahdesta liimalevystä. Kahdesta siksi, ettei riittävän leveää löytynyt. Niiden väliin tuli sauma, jonka paklasin umpeen ja eihän sitä pitkään aikaan päädystä erottanut. Sitten alkoi takanlämmitys. Takka kuumentaa tuon saarekkeen reunan, lämpötila on lähellä 60 astetta, kun takkaa oikein paahtaa, joten ensinnäkin itseni tekemä sauma alkoi irvistellä ja sen lisäksi halkeamia tuli moneen kohtaan. Sanomattakin oli selvää, ettei liimalevy taida toimia tuossa kohdassa.

Lisää ongelmia tuotti se, että olin varmistanut levyjen kiinnityksen ruuveilla, joiden kannat olin tietenkin paklannut piiloon. Hetken sain etsiä ja rapsutella kantoja esiin, jotta sain levyt irti.

No mitäs sitten? Kokeillaan nyt, josko paneelit toimisivat. Ainakin ne voivat elää ilman, että tulee näkyviä rakoja. Tosin aion lämmitellä takkaa ainakin muutaman kerran ennen kuin maalaan paneeleja, ettei pontin maalaamaton osuus heti paistaisi silmään. Katsellaan sitten, kuinka hyvin tuo kestää...



24. tammikuuta 2015

Vedet talossa

Mullahan on yksi vettäsyöksevä hana, josta tuleva vesi on kylmää. Ajatuksena saattaa tuntua hankalalta, mutta kun tietää, että asia korjaantuu jotakuinkin piakkoin, on tähän jo ehtinyt tottua. Vesi lämpiää tarvittaessa vedenkeittimellä melko nopeasti ja suurimman osan pyykeistä voi pestä käsin lavuaarissa. Toisaalta, kylppärissä pyykkikoneen vesiliitäntä on vain kytkemistä vaille valmis.

Entäpä sitten itsensä peseminen? No, se toki vaatii hieman aikaa, joten viidessä minuutissa se ei onnistu. Olen todennut, että kahdella ämpärillisellä saa itsensä pestyksi. Yksikin oikeastaan riittäisi, toinen ämpärillinen menee yleensä vain lämpimästä vedestä nauttimiseen :) Kahteen ämpärilliseen tarvitaan neljä vedenkeittimen kannullista kuumaa vettä. Niiden lämmittämiseen menee aikaa reilusti alle kymmenen minuuttia. Sitten vain kylmää vettä sekaan ja kaatelemaan.

Mun suihkukaapissani on katto. Tämä oli ehdoton edellytys suihkukaapille, sillä en halua huoneisiini vesihöyryä yhtään enempää kuin on pakko. Katto on myös pesulla käydessä ihan mukava juttu, sillä vaikka kylppäri on huoneistani kylmin, suihkukaappi lämpenee melko nopeasti mukavaksi pesupaikaksi, kun siellä hetken läträä lämpimän veden kanssa. Kun peseytymisen lopuksi astuu nopeasti ulos ja laittaa ovet perässään kiinni, vesihöyryt jäävät suureksi osaksi kaappiin, tiivistyvät siellä ja valuvat viemäriin. Peili ja ikkunat eivät huurru! Kaapissa on aika hyvät tiivisteet, joten uskon sen toimivan samoin sittenkin, kun lämmin vesi joskus tulee suihkun suuttimesta.

Katollista suihkukaappia oli muuten yllättävän vaikea löytää!


Koska pientä karaistumista on ilmeisesti tapahtunut, kädet pesen aina kylmällä vedellä ja kiireessä myös hiusten pesu onnistuu tuossa keittiön hanan alla. Onhan se kylmää, mutta jos kerta on kiire... Uskaltauduin tällä viikolla kokeilemaan myös hiusten värjäystä näissä puitteissa. Ihan hyvin onnistui, vaikka taas sai päätä uittaa kylmän veden alla.

Silti odotan hanasta tulevaa lämmintä vettä :)

18. tammikuuta 2015

Heihei joulukuusi, tervetuloa värit!

Nostin verhotankoja ylemmäksi ja hipaisin samalla kuusta. Sen seurauksena kuului mukava ropina, kun neulaset rapisivat alas. Totesin, että ehkä on tämän kuusen aika mennä.

Nostin kaikki huonekalut tuvasta pois, sillä sain loput matot ja koska ne ovat pituudeltaan noin kuusimetrisiä, niiden levittäminen vaati tilaa. Nyt on matot kuitenkin lattiassa ja ihanalta näyttää!



Nurkkaan, jossa kuusi oli, tuli koiranpeti. Silti nurkka näyttää nyt kovin tyhjältä ja alastomalta. 


Vaikka kuvista saattaisi muuta luulla, tänään ei ole paistanut aurinko. Silti jotenkin oli hetkittäin keväinen tunnelma. 


Iso kiitos vielä matoista sinne naapuriin! 

Käytin myös huonekaluttomuuden ja hetkellisen matottomuuden hyväkseni ja tein korjauksen yhteen lattialankkuun. Lankku oli jo joskus aiemmin paikattu ja laitoin kesällä sen paikkauksineen takaisin lattiaan. Sitten rysäytin siihen päälle hieman raskaammalla askeleella ja jokin petti tai irtosi niin, että lattiassa oli kuoppa, joka vielä jousti jalan alla. Nyt otin lankun irti ja laitoin pohjaan pari tukilautaa. Ei enää jousta :) Pieni painanne siinä kohdassa toki edelleen on, mutta kuoppia ja möykkyjä tästä lattiasta löytyy muistakin kohdista. 

17. tammikuuta 2015

Kylppärijuttuja taas

Askartelin kylpyhuoneen tasoon altaan paikalleen ja reiät vesiputkille sekä vesilukkosysteemille. Nyt voi kaataa vettä pois, ja odotan kovasti, että illalla pääsen pesemään hampaat kylppärissä. Ei enää keittiössä siis. Vesi ei vielä tule, joten kannu on käsienpesua ym. varten vielä toistaiseksi tuolla.


Ostin peilin Torin kautta ja luulin kehyksen olevan puuta. Se onkin tuollaista puukuvioista muovia, joten teen sille jossain välissä uudet kehykset. Valkoisiksi ne pitäisi kuitenkin saada. Aion jättää tuon seinän hirrelle, joten valkoiset kehykset tarvitaan, ettei näyttäisi liian synkältä.


Koska kylppäriin ei tule peilikaappia, ostin tuollaisen haitaripeilin "takapeiliksi", jolla näkee tarvittaessa oman takaraivonsa.


Hana löytyi kans Torin kautta. En ole mikään kultafani, mutta tuossa on sitä nin vähän, että siedän. Hana oli myös niin halpa, etteivät pienet kultaukset haittaa :)

15. tammikuuta 2015

Kevätfiiliksissä

Täällä on eilen ja tänään ollut harvinainen valoilmiö havaittavissa. Aurinko on näyttäytynyt ja kyllä se vaan piristää! Mulle myös tulppaanit on kukkia, joista tulee aina kevät mieleen. Olisin halunnut täysin sekavärisen kimpun, mutta niitä ei tällä kertaa ollut. 


Hain myös kumikorin Biltemasta. Hinta oli vähän alle seitsemän euroa, ja mun mielestä tuo on kyllä ihan kivan näköinen.


Yksityiskohtiakin löytyy...


Etsintäkuulutuskin kannatti. Mattoja löytyi heti seuraavasta talosta. Osa on vielä hakematta, mutta tuollaisia pirteän värisiä ne ovat.


Nyt mulla on periaatteessa jotakuinkin sen verran mattoja kuin tarvitsenkin, mutta jos nyt ylimääräisiä vielä tulee vastaan, varamattoja aina tarvitaan :)

12. tammikuuta 2015

Etsintäkuulutus

Ajattelin näin blogin kautta kysellä, jos vaikka jollekulle tarpeeton tavara pääsisi tarvitsevan luo.

Olette ehkä huomanneet, että olen vuorannut lattiani räsymatoilla. Pidän niistä. Mulla on niitä 16. Kaikki kuusitoista ovat nyt lattialla ja kaksi huonetta on vielä tekemättä. Uusia, juurikudottuja räsymattoja toki saa Huuto.netistä ja Torista, mutta jos jollakulla blogin lukijalla tässä jossain lähialueella sattuisi olemaan turhia, nurkissa tarpeettomina pyöriviä räsymattoja, voisin mielelläni niitä jokusen ostaa pois. Kriteereinä lähinnä leveys 60-80 senttiä ja pituus parista metristä ylöspäin. Värit nyt on kaikkea mahdollista tähän mennessä, joten melkein kaikki mahdollinen sillä saralla kelpaa :)

Toinen etsintäkuulutus koskee pellavalankaa. Siskoni kutoo kangaspuilla kaikkia jänniä juttuja ja voivotteli, kun pellavalanka on niin kovin kallista uutena ostettuna. Jälleen siis, mikäli nurkissa pyörii tuollaisia lankoja, siskoni olisi kiinnostunut ostamaan niitä pois pyörimästä ja käyttöön.

Molemmissa asioissa voi olla yhteydessä muhun. Osoite on riaarr (at) gmail.com.

P.S. Sähkökatkoja ei ole ollut kolmeen vuorokauteen, talo oli lämmin töistä tullessani, jee!

11. tammikuuta 2015

Sekalaista settiä

Aloin nakutella paneeleja eteiseen, sillä olisihan se nyt tyhmää tehdä edes joku asia valmiiksi ennen uuden aloittamista.

Paneeleja jäi ylitse yksi, joten nyt on kaikki jemmassa olleet käytetty. Lisää meinaan ostaa vasta sitten, kun saan enemmän tarvittavia juttuja samaan kuormaan. Omassa autossa pitkä puutavara ei kulje ja rahti maksaa aina sen verran, ettei ihan pieniä määriä viitsisi tilata.

Tämä nurkka on nyt kuitenkin listoja vaille valmis. Yläosa seinästä jää hirrelle ja siihen on tarkoitus kiinnittää kaikkia vanhoja työkaluja, joita täältä premisseiltä löytyy.

Kotkan on maalannut mun siskonpoikani. Hän on tokaluokalla. Peili oli eteisen seinällä, kun talon ostin ja on hellyyttävästi kolhuinen ja samea. Sopii tuohon päälle erityisen hyvin. Kellon olen joskus tehnyt vanhasta levystä ja taskulamppuja nyt pitää aina olla saatavilla. Pipoille ja hanskoille pitäisi vielä löytää joku paikka, joko kaapin laatikoihin tai hieman kätevämmin johonkin koriin. Biltemassa tuli vastaan autonrenkaista tehty kori, hintakaan ei ollut paha, joten saatan käydä sellaisen hakemassa jossain välissä.


Tein vihdoin kylppärin lattiaankin luukun. En tykkää noista lautojen halkomisista, sillä käsisahalla täällä edelleen tehdään kaikki. Noh, ainahan sen voi ottaa treenin kannalta :) Yksi lankku jäi yli kun tein lattiaa ja sain tehtyä luukun siitä, edellinen luukku kun oli huonossa kunnossa.


Kun lattialuukun virkaa hoitaa oikeasti lattialuukku, luukkuna toimineet liimapuulevyt pääsivät varsinaista tarkoitustaan täyttämään. Skafferin hyllyiksi siis.



Hyllyt ajattelin vielä päällystää hyllypaperilla, kun sopivaa tulee vastaan ja reunaan kuuluu tietenkin reunapitsi. Ruskeat ja keltaiset raitapurkit löytyivät myös sieltä talolta, josta muitakin ihanuuksia sain tänne kotiini. Purkkeihin on kätevä laittaa kuiva-aineita. Pitää vain ehkä hankkia jostain Dymo, jolla saan etiketit purkkeihin. Hyllyjen alle ajattelin myös laittaa roikkumaan hyllynaluskoreja, joilla säilytystilaa saa vielä lisää. Jääkaapin alla olevassa korihyllyssä on tällä hetkellä myös kaikki kylpyhuonekamat sekä astiat, joiden paikka on jatkossa saarekkeeseen tulevissa hyllyissä.

Nyt lämmitellään taloa ja toivotaan, että sähköt kestävät, huomenna on taas työpäivä ja luvattu yli 20 astetta pakkasta.

7. tammikuuta 2015

Kun kaikki ei mene niin kuin toivoo

Meillä on ollut täällä sähkökatkoja, niin kuin monessa muussakin paikassa. Katkojen yhteiskesto on ollut varmaan parin tunnin luokkaa. Jos sähkökatko kestää pidempään kuin noin minuutin, ilmalämpöpumppu ei enää käynnistykään itsestään. 

Tulin maanantaina töistä kotiin ja pumppu oli sammunut, sähkökatko oli siis tullut jossain vaiheessa työpäiväni aikana. Sisälämpötila oli tuvassa 12 astetta. Äkkiä pumppu päälle ja takka roihuamaan. Illan tullen lämmöt olivatkin mukavasti lähellä kahtakymmentä astetta. Silti ihmettelin, ettei sillä puumäärällä ja pumpulla lämpötila noussut tuon enempää. Siitä kömmin nukkumaan ja kun loppiaisena aamulla heräsin, oli hieman vilakkaa. Lämpötila oli tuvassa saarekkeen päällä 10 astetta. Pumppu oli käynnissä. Missä vika?

Lähemmin tarkasteltuna pumppu tuntui olevan sulatustilassa (johon se normaalisti menee minuutiksi pariksi ehkä kerran tunnissa), mitkään toiminnot eivät vastanneet (lämpötilan säätö, puhalluksen säätö, puhalluksen suunta) ja puhallusta ei ollut. Luulin jo, että nyt se on mennyt rikki, kun käynnistin sen yli 20 asteen pakkasella silloin työpäivän jälkeen. Puhuin sille kauniita sanoja ja uhkailinkin ja lopulta painelemalla kaikkia nappeja satunnaisessa järjestyksessä riittävän kauan se alkoi toimia.

Kaikki hyvin siis?

Ei. Vesiputki oli tuon yön aikana mennyt jäähän. Ensin ajattelin, että maassa oleva putki on lämmityskaapeleista huolimatta jäässä, mutta tarkempi vianmääritys sijoittikin jäät talon sisälle. Eteisessä lattian lämpötila oli vain pari astetta plussalla ja lattian alla oli -8 astetta. Tokihan se tarkoittaa, että eristetila on myös suurimmaksi osaksi jäässä. Ja putket myös. Harmitti.

Tänään hain kaupasta lämpöpuhaltimen suunnitelmanani sulattaa putki. Eipähän tarvittu sulatusta, vaan oli sulanut ihan itsekseen. Sähkökatko oli tosin taas tullut (ja tälläkin hetkellä vilkkuu valot) ja lämpötila oli 14 astetta. Mutta kumma kyllä, myös lattiapinnan lämpötila oli sama. 

Hirveä vuodatus, lopussa kaikki hyvin. Jatketaan remppatarinoilla taas joskus.

4. tammikuuta 2015

Suunnitelman muutos lennossa

Skafferi on nyt listoja (ja paria hyllyä) vaille valmis. 



Tarkkasilmäiset saattavat huomata, että tuopa ei olekaan se ovi, josta aikaisemmin mainitsin. Koska paikka on aika ahdas ja satuin muistamaan, että mullahan on talon pariovet tuolla puorissa vailla virkaa, hain toisen niistä nyt tähän. Ja sehän sopii kuin nenä päähän. Se on aavistuksen verran kapeampi ja matalampi kuin ensiksi aikomani ovi. 

Ovi jää tuollaiseksi, sisäpuolelta se on okrankeltainen. Pahimmat liat on pyyhitty pois ja lukkomekanismi näyttää kivalta näin oven "väärälläkin" puolella.

Ovi sai veriuhrinkin eilen. Tein hommia sukkasiltaan ja tiputin oven melko korkealta varpaiden päälle. Nyt yhden varpaan kynsi on kauniin sininen ja koko varvas on kuin pulla. Yöllä en saanut nukutuksi, kun se särki niin kovin ja kengän pitäminen jalassa on myös yhtä tuskaa. Tässä arvon, pitäiskö lähteä päivystykseen selvittämään, josko se vaikka olisi murtunut. Toisaalta, mitäpä tuollaiselle voi tehdä, teipata viereiseen varpaaseen kiinni. Sen voin tehdä itsekin, teippiä löytyy :)

Esittelen tässä myös erittäin kaunista työnjälkeäni. Vanhat saranat istuivat niin tiukassa, että uudet piti laittaa, kun vastakappaletta ei tähän hätään löytynyt. Saranaa varten piti taiteilla tuollainen loveus, jonka näppärästi tein taltalla. Tai siis nimenomaan en tehnyt näppärästi. Tuo näyttää aivan hirveältä. Ei oo talttahommat mun juttuja. Ainoa lohdutus tässä on se, että saranan kiinnityslevyn allehan tuo jää piiloon.


Nyt voisin jättää remppahommat tältä päivältä (nyt jo!?) ja jotenkin asennoitua huomenna alkavaan työrupeamaan.

2. tammikuuta 2015

Ja taas lähtee

Tänään se iski, aivan mahdoton remppainto. Päätin sitten alkaa askarrella skafferia, että saisi edes osan saarekkeen alla sekalaisesti olevista tavaroista johonkin, jotta sitäkin pääsisi joskus tekemään.

Hirveä sotkuhan siitä taas syntyi. Saarekkeen päällä on niin paljon tavaraa ettei laskutasoa juuri enää ollut. Olen näköjään strategisesti rajannut ne pois, vaikka oli tarkoitus näyttää, ettei täällä rempan keskellä kovin usein siistiä ole...



Alemmassa kuvassa näkyy skafferin ovikin, vielä kelmuissa. Karmitkin pitäisi hänelle askarrella, mutta tuskin on kovin vaikeaa, kun ei huulteita tarvitse tehdä.

Tähän saakka pääsin. Huomenna pitää hakea pari salkoa puutavaraa, niin saan tän tehdyksi loppuun. (Tai niin loppuun kuin ilman listoja saa tehdyksi.)


Rakensin samalla korotuksen laatikostolle, jotta sen saisi samaan tasoon muiden kanssa. Uuni on vinossa, koska sen alla on kahdenkorkuista lattiaa. Samaan tasoon tulee tuon laatikoston kanssa. Alas tulee jalkalista tuota rakoa peittämään.

1. tammikuuta 2015

Uusia juttuja

Ensinnäkin, hyvää alkavaa vuotta kaikille! Oma vuodenvaihde taisi mennä nukkuessa, jossain vaiheessa havahduin muutamien rakettien paukahduksiin ja totesin vuoden mahdollisesti vaihtuneen. Muuten selvisimme lähes ilman paukkeita, mikä onkin aivan ihana asia. Meitä on täällä taloudessa kaksi raketteja pelkäävää, koira ja minä. Mä pärjään, jos olen sisällä, vaikka pauketta kuuluisikin. Koira pelkää pelkkää paukettakin. Mutta melko kivuttomasti meni tämä :)

Kävin haistelemassa hieman etelämpää Suomea ja toin sieltä tuliaisia kotiini. Ensimmäisenä ikuinen murheenkryynini eli verhot. Mä en ole verhoihminen. Mielellään olisin kokonaan ilman, mutta vanhat ikkunat vuotavat niin paljon, että lämpötaloudellisestikin verhot ovat melko tärkeät. Ja onhan se toisaalta ihan kiva, että täällä saa pimeälläkin häärätä rauhassa, tie kun kuitenkin kulkee tuossa ihan vieressä.

Joka tapauksessa, valkoiset verhot olin jo päättänyt hankkia. Tällaiset melko kivat (eli riittävän kivat, ettei niitä tarvitse mun elinaikana enää vaihtaa) löytyi Ikeasta. Mulla on kyseisen liikkeen kanssa vähän outo suhde. Sieltä saa mielestäni paljon pikkutavaraa, jonka kelpuutan hyvin. Kaikki huonekalua muistuttavat taas eivät mun kotiini (enää) pääsisi. Noh, takaisin verhoihin. Yhdessä paketissa on kaksi verhoa ja koska mun ikkunat on kapeita, yksi verho riittää yhteen ikkunaan. Ripustuslenkit on kiva pieni yksityiskohta ja kun tarkasti katsoo, näkee kapeita pystyraitoja kudottuna kankaaseen. Verhon takana on vielä valkoinen fleecepeitto lämpöä pitämässä. Se on kiinni päälliverhossa nuppineuloilla ja on helppo laittaa ja ottaa keväällä pois.





Verhot ovat vähän pitkät, mutta suunnittelin, että voisin nostaa verhotankoja sen verran, etteivät ikkunaa kiertävät listat näy verholenkkien takaa. Joskus tulevaisuudessa verhotangot ja pidikkeet maalaantuvat todennäköisesti valkoisiksi. Verhotamppien pidikkeenä toimii tällä hetkellä naulat. Olisi kiva kuitenkin saada siihen tarkoitukseen jotain nätimpää. Esimerkiksi vanhat (tai vanhannäköiset) posliinivetimet sopisivat siihen tarkoitukseen.

Vastaan tuli myös sekametelikauppa, josta löytyi sopivannäköisiä koukkuja. Eteisessä on kolme pientä koukkua vaatteille, tässä tulisi hieman lisää. Vielä en tiedä, miten ja missä nämä koukut hyödynnän. Joko tuo yhtenäinen versio eteiseen tai sitten pienet kiinni lankunkappaleeseen ja seinään. Käyttöä näille kaikille kuitenkin löytyy.



Kuvassa on myös avaimen mallinen kolkutin. Olen etsinyt kolkutinta oveen, ettei ihmisten tarvitsisi hakata käsiään verille koputtaessaan. Ovikelloa en halua ja kaikki vastaantulleet kolkuttimet ovat olleen liian prameita tai väärän värisiä. Tämä kuitenkin sopii hyvin takorautaisen ovenvetimeni seuraan. Hintakin oli tosi kova, 4.30 euroa...



Taidan alkaa riisua kuusta koristeista. Ostin hätäapuratkaisuna kaupasta ison kasan koristeita, kun en olisi niitä ehtinyt tehdä ennen joulua. Kun jouluaamuna iskin pallot kuuseen, totesin, että se taisi näyttää nätimmältä vain kynttilöiden kanssa. Ei tuommoiset kiiltävät palloset sovi vanhaan taloon. 



Nyt siis pallot pois ja muuten kuusi valoineen saa jäädä siihen saakka, kun alkaa varistaa liikaa. Olkoon vaikka helmikuuhun :)

Pihalla tapahtuu

Pihalla on tapahtunut ja tapahtuu, talossa ei sinisen lattian laittamisen jälkeen. Siksi näytettävää onkin vähän ja vain ulkoa. Suurin j...