Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on tammikuu, 2016.

Kanalintujen päivä

Kanaset uskaltautuivat jälleen kunnolla ulos. Lumi on viimeiset pari päivää ollut niin jännittävä elementti, että ulkoilut ovat olleet nokan pistämistä luukusta ulos. Tänään tytöt uskalsivat lumelle kävelemään ja lumi oli kaiketi hyvää, niin innokkaasti ne sitä söivät.





Kävin hakemassa kameran sisältä ja sillä aikaa kanaset olivat saaneet seuraa. Aidan toisella puolella, ihan parin metrin päässä oli lauma peltopyitä. Niitä oli melko paljon, ehkä 15-20. En ehtinyt saada kuvaa, mutta mukavaa, että täällä sellaisiakin tirppoja on.

Lattia näyttää toisen maalauskerran jälkeen kivalta. Laitan kuvia, kunhan koko lattia on maalattu ja kunnolla kuivunut. Tekisipä mieleni harrastaa vähän mööpelivalssiakin.

Uutta väriä tuvan lattiaan

Remppajutut on olleet pitkään jäissä, koska ei ole jaksanut, huvittanut, ollut rahaa jne. Nyt on pienesti kutkutellut joku kiva pikku muutos, jonka tekemiseen riittäisi oman auton kuljetuskapasiteetti. Innostaisi levyttää vihdoin makkarin ja pikkuhuoneen seinät, mutta levyjen kuljetus ei tähän hätään onnistu.

Päätinpä sitten maalata tuvan lattian. Lattiahan oli jo ihan aluksi tarkoitus maalata samalla harmaalla kuin täällä on muutkin lattiat eteistä lukuun ottamatta. Jotenkin ajatus eniten käytössä olevan huoneen lattian maalaamisesta on ollut kovin hankala ja siksi maalaus onkin jäänyt. Lattiahan oli ruskea ja ruskean sävyjä löytyi kahta erilaista, sillä paikkalankkuja tuli aikanaan hankittua. Lankkuja koristivat myös kauniit, tussilla tehdyt numeroinnit. 

Hieman päänvaivaa aiheuttaa käytännön järjestelyt huoneessa, mutta osissa kun maalaa, tästäkin varmaan selviää.

Keinovalossa kuvan järkeväksi saaminen on aika toivotonta, mutta tästä tää lähtee. Ensimmäinen kerros lattian ekasta osast…

Selvittiin (ehkä)

Eloonjäämistaistelu on nyt hieman helpottunut ja eläminen ei tänään tunnu enää niin taistelulta. Viime sunnuntaista alkaen perjantaiaamuun asti on ollut kylmä. Pakkanen ylsi pahimmillaan kolmeenviiteen, putket pysyivät onneksi melkein sulina. Suihkun kylmävesiputki on selvästi heikko kohta, joten täytyy miettiä, mitä sen kanssa teen. Matka jakotukille on niin lyhyt, vain pari metriä, että voisihan ne laittaa kulkemaan pinnassa kuparillakin. Saa nähdä. 

Ulkokasvien eloonjäämiskyvystä ei ole vielä tietoa, tosin hieman pelottaa kaikkien perennojen puolesta, joita syksyllä istuttelin. Luntahan ei ekojen kovien pakkasten aikaan vielä ollut. Sisäkasveille on käynyt huonosti. Vain kultaköynnös näyttää siltä, miltä se näytti joulukuussa. Unelmat ovat kärsineet ilmeisesti valonpuutteesta niin kuin minäkin, sillä verhot on ollut pakko pitää kiinni. Lahjaksi saamani puikkokämmekkä näyttää aika surulliselta, vaikka olen sitä siirrellyt aina talon lämpimimpään paikkaan (jossa alimmillaan on ollut +…

Pönttisylläri ja vihdoin lunta

Laitoin makkarin ja pikkuhuoneen sulki kovimpien pakkasten ajaksi. Kun avasin makkarin uudelleen käyttöön, pönttis olikin varistanut maalit päältään. Olisiko syynä vielä sisältä lämmin massa, jonka pintaan tuli sitten kylmempää ilmaa. 


Ajattelin joskus, että voisin maalata pönttiksen jonkinväriseksi. Sitten kuitenkin pohdin, että se on hyvässä maalissa, joten antaa olla. Ehkäpä maalaus tulee nyt kuitenkin ajankohtaiseksi. Väriä sitten vain miettimään. Viltin takana on toistaiseksi kylmä pikkuhuone.

Eilen illalla satoi lunta. Aiemmin täällä on ollut lunta sen verran vähän, että nurmikko näkyi lumen alta. Nyt lunta oli yhteensä vajaa kymmenen senttiä, mutta se onneksi riitti. Lapioin laajalta alalta lunta kivijalan viereen. Jospa lämpö pysyisi aavistuksen verran paremmin eivätkä vesiputket jäätyisi niin helposti. Huomenna tullee lisää, joten saan kerrosta toivottavasti vielä paksummaksi.


Onnea on...

se, kun töistä palatessa tuvassa on lämpöä +16 eikä +6 niin kuin eilen. Onnea on myös se, että tänään koiran juomavesi ei ollut jäässä. Onnea on se, että ulkolämpömittari näyttää enää -19 eikä -34 ja ilmalämpöpumppu toimii taas. Onnea on se, että voi taas ottaa yhden pakkasella pakosta suljetun huoneen käyttöön. Onnea on se, että radiosta tulee perinteiset perjantaiysärit. Onnea on se, että värikkäitä tulppaaneja saa taas.



Onnea on myös se, että tajusin pilkkoa joulukuusen ennen poisvientiä; nyt neulasia ei ole joka paikassa. 



Onnea ei ehkä ole se, että kaikki putket ovat jäässä. Onnea on kuitenkin se, että olen ne kertaalleen tämän pakkasjakson aikana jo sulattanut, joten olen toiveikas huomisen hommista. Onnea on se, että klapisetä toi tänään viisi kuutiota klapeja. Pitäisi riittää hetkeksi. Onnea on myös se, että löysin sisäisen zenini enkä oikeestaan stressaa näistä jutuista just nyt :)

Epätoivoisia keinoja käyttöön

On kylmä. Oikeasti. Nyt en puhu ulkolämpötilasta, siellä mä pärjään ihan hyvin, kun laittaa riittävästi vaatetta. Mulla on kylmä täällä sisällä. Kaikki sähköllä toimivat lämmönlähteet on käytössä (jopa hiustenkuivaaja, jolla lämmitin tänään jäätyneitä varpaitani) ja niiden avulla mulla pysyy sisälämpötila noin kympissä. Jos urakoin ja lämmitän takkoja koko työpäivän jälkeisen ajan, saan lämmön nousemaan neljääntoista. Yön aikana sekin haihtuu ja aamu alkaa taas siitä rielusta kympistä. 



Mä oikeestaan pärjään yllättävän hyvin, sillä kaikkeen ilmeisesti tottuu. Mulla on koko ajan kylmä, mutta en palele. Jännä homma. Peiton alla on hyvä kököttää hereilläkin. Kun oon saanut makuuhuoneen illalla siihen neljääntoista asteeseen, se tuntuu oikeesti tosi lämpöseltä. Peiton alla toki lämpiää, mutta nukun yleensä paljaat käsivarret ainakin osaksi peiton ulkopuolella. Koulussakin oppilaat istuvat takki päällä, kun luokassa on 17 astetta, mulla tulee melkein kuuma.

Se, mikä tässä huolettaa on se, et…