28. joulukuuta 2016

Hei pitkästä aikaa

En ole jaksanut kauheasti tänne kirjoitella. Ei mistään erityisestä syystä, ei vain ole huvittanut. Eilen illalla ajattelin tehdä päivityksen, mutta siinäpä kävi sitten hassusti. Tietokone lakkasi toimimasta ja koitin palauttaa sitä edelliseen toimivaan kokoonpanoon. Sen seurauksena se jäi käynnistyksessä loputtomaan kierteeseen eikä käynnistynyt loppuun asti. Tein uudelleen palautuksen, jonka seurauksena kone nollasi itsensä eli palautti tehdasasetukset. Kaikki kahden viime vuoden aikana ottamani kuvat ja tekemäni tiedostot, puf, kadotettu ikuisiksi ajoiksi. Meni siis hieman säätämiseksi tämä homma.

On mulla osa tiedostoista onneksi jemmapaikoissa muualla, mutta osa tosiaan katosi. Aloitetaan puhtaalta pöydältä siis. Nyt mulla on uudenveroinen tietokone, joka toimii nopeasti. Eikä tarvinnut ostaa uutta, mitä aluksi ehdin jo pelätä.

Nyt asiaan. Koska on koko ajan pimeää, kuvat ovat sellaisia myös. Joitakin olen ehtinyt ottaa valoisaan aikaan, mutta ehkä näistä nyt idean näkee.

Uusi tapetti on seinässä. Se on vanhanajan lumppupaperia. Sitä myydään nykyään rullissa, mutta vanha tapa on arkit. Arkeiksi revin omatkin rullani ja lätkin seinään. Maailman helpointa tapetointia. Liisterinä taas itsekeitelty vehnäjauholiisteri. Tässä kuvassa näkyy nurkassa vierekkäin uusi ja vanha pinta. Nyt tuo kuviotapettikin on jo tapetoitu piiloon. Tässä kuvassa lumppupaperin väri vain toistuu oikeimpana. Väri on tosi kaunis ja seinä nätti tällaisenaankin (listat toki puuttuvat). Ajatuksena olisi kuitenkin joskus maalailla sabloonalla kuvioita seinään.


"Keittiön" ikkunan ympäristöä.


Ennen joulua on tullut puuhasteltua lahja- ja korttijuttujen lisäksi myös piparirakennelmia.

Itse tein ulospäinkenottavan torpan.


Ja miesihminen teki tuollaisen aluksen. (Star Wars -fanit tunnistanevat.)


Esillepano oli mun käsialaa. Kransseja tuli tehdyksi toinenkin, se killuu ovessa kolkuttimen ympärillä.


Linnuilla on ollut herkutteluhetkiä. Niin kova kuhina ruokintapaikalla käy, että taitaa kelvata. Tali- ja sinitiaisia on miljoonittain, varpusia melkein saman verran. Muita lajeja ei ole juurikaan näkynyt. Olen tosin iloinen nykyisistäkin vierailijoista. (Ikkunalasi on aaltoileva, siksi kuva on jostain kohdin epätarkka.)


4 kommenttia:

  1. Pysyy ja paranoo, niin Suomi-vanhus kuin talosikin. Onnellisia päiviä molemmille t. Elisa

    VastaaPoista
  2. Jospa innostuisit hirsitalon kuulumisia vielä kirjoittamaan. Ihana talo, vaikkakin paljon työtä. Valtavasti olet saanut aikaan! /Lentu

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hirsitalon kuulumiset ovat pysyneet kovin samoina, joten en ole niitä tänne kertonut. Nyt kuitenkin on jo uuttakin ja pian saatte nähdä täälläkin. Kuvat on jo otettu; seuraavaksi kirjoitushommiin.

      Poista

Pihalla tapahtuu

Pihalla on tapahtunut ja tapahtuu, talossa ei sinisen lattian laittamisen jälkeen. Siksi näytettävää onkin vähän ja vain ulkoa. Suurin j...