Siirry pääsisältöön

Elämän pieniä iloja ja kylppäriprojekti jatkuu vihdoin

Sain eilen mukavan yllätyksen. Kyläyhdistys päätti toivottaa mut tervetulleeksi kylään kauniilla amarylliksellä. Kiitos! 

Täytyy vain jossain vaiheessa kaivella pahvilaatikot läpi, jotta saisin kukalle vielä nätin purkin.



Olen välillä muiden blogeissa törmännyt Mummi ja minä -tuoteperheeseen. Päätin itsekin tilata ja kokeilussa on nyt lakritsipommi-siivoussuihke ja polkkakarkki-käsienpesuaine. Molemmat tuoksuvat huumaavilta ja tuotteiden ainesosaluettelo on ihanan lyhyt. Polkkakarkissa on piparminttuöljyä(uutetta?), joten sillä pestessä jää käsiin vielä aika freesi olo. Laku tuoksuu siltä, että voisin suihkutella sitä suoraan suuhun :)

Lisäksi purnukoiden ulkonäkö viehättää mua kovasti!



Jottei todellisuus unohtuisi, olen taas piiiiiiitkästä aikaa ruvennut tekemään jotain tulevan kylpyhuoneen valmistumisen eteen. Kiskoin tänään viimeiset laudat irti ja pussitin vanhat ja ällöttävät lasivillat. (Voi sitä hiirenkakan määrää, joka villoista löytyi...) Aika monta jätesäkillistä kertyi. Lisäksi villat ovat jotenkin jumiutuneet lattiaan kiinni, eli villoja nostaessa ohut kerros jäi edelleen lattiaan. Onneksi sen sai rappuharjalla hiertämällä irti.




Irrotin tänään myös vanhat niskat ja aloin tehdä uusia lattiarakenteita. Niistä ei ole vielä kuvaa, koska valo loppui taas kesken. Huomenna koitan ottaa kuvia (toivottavasti taas jo hieman edistyneemmistä) lattiajutuista.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Työhuone

Pian en asu täällä enää yksin, vaan mun kanssa asumaan muuttaa miesihiminen. Miesihminen tarvitsee työhuoneen ja vanhasta makkarista ollaan nyt rakennettu sellaista.


Lattiaa on nostettu, jotta saatiin sinne eristettä. Uunin ympäriltä lattiaa ei voinut nostaa, joten tehtiin sitten tuollainen eritasoratkaisu. Tavaraa täältä huoneesta vielä puuttuu, mutta hieno siitä tuli, sen voi jo sanoa.


Työpöydän päälle löytyi tuollainen lasinen "hehkulamppu", johon pääsi asustelemaan ilmakasvi eli tillandsia. 


Siniseksi aikoinaan maalaamani Ikean mäntyinen vaatekaappi sai jälleen uuden ilmeen raikkaanvihreästä väristä.


Hei pitkästä aikaa

En ole jaksanut kauheasti tänne kirjoitella. Ei mistään erityisestä syystä, ei vain ole huvittanut. Eilen illalla ajattelin tehdä päivityksen, mutta siinäpä kävi sitten hassusti. Tietokone lakkasi toimimasta ja koitin palauttaa sitä edelliseen toimivaan kokoonpanoon. Sen seurauksena se jäi käynnistyksessä loputtomaan kierteeseen eikä käynnistynyt loppuun asti. Tein uudelleen palautuksen, jonka seurauksena kone nollasi itsensä eli palautti tehdasasetukset. Kaikki kahden viime vuoden aikana ottamani kuvat ja tekemäni tiedostot, puf, kadotettu ikuisiksi ajoiksi. Meni siis hieman säätämiseksi tämä homma.

On mulla osa tiedostoista onneksi jemmapaikoissa muualla, mutta osa tosiaan katosi. Aloitetaan puhtaalta pöydältä siis. Nyt mulla on uudenveroinen tietokone, joka toimii nopeasti. Eikä tarvinnut ostaa uutta, mitä aluksi ehdin jo pelätä.

Nyt asiaan. Koska on koko ajan pimeää, kuvat ovat sellaisia myös. Joitakin olen ehtinyt ottaa valoisaan aikaan, mutta ehkä näistä nyt idean näkee.

Uusi tapet…

Sisäihanuuksia syyskuussa

Totesin, että tuvan nurkka on liian pimeä. Tummakantinen (ja vähän hutju) pöytä synkensi tunnelmaa. Mä kaipaan nyt kaiken valon, etten ihan taas syysmasennu täällä.

Pöytä vaihtoon siis.


Pöytä on jatkettavaa mallia ja se pidentyy tuosta vielä 40 senttiä, jos tarve vaatii. Se oli tummanruskea eikä mitenkään kovin kummoisessa kunnossa. 80-luvun kaveri, joten ei tarvinnut pelätä turmelevansa antiikkia. Maalasin pöydän kalkkimaalilla ja hiersin vahan pintaan. Nyt on kiva. "Uudet" tuolitkin pääsivät pöydän ääreen.



Nurkkaan löytyi lisäksi amppelisaniainen. Halusin riiputtaa sen puunväriseen hyllynkannattimeen. Se vaati pientä kannattimen purkua ja paloittelua, mutta nyt näyttää hyvältä.



Saniainen onneksi viihtyy hämärässä. Sellainen tuo nurkka nimittäin on.