Siirry pääsisältöön

Huonekuusi ja valmistautuminen maailmanloppuun

Olin viikonloppuna käymässä hieman etelämpänä Suomessa, joten (tänäkään) viikonloppuna en hurjia saanut aikaan rempan suhteen.

Olen pitkään jo haaveillut huonekuusesta ja miettinyt, mistä sellaisen saisi. Prismasta näköjään. Eli sellaisesta haaveilevat, alle parilla kympillä irtoaa. Toivotaan, että tämä kestäisi hengissä tässä hirsitalossa, jossa ei ainakaan ole sille liian lämmin. 

Ostin samalla reissulla myös kauneimman tietämäni joulukukan eli jouluruusun. Kuvassa näkyy myös mun jouluvalot eli radion valot. En ole jouluihminen. Kuva on taktisesti myös epätarkka, jottette vahingossakaan saisi siitä kunnolla selvää :) Ei vaan, valon puute (edelleen mennään yhdellä roikkavalolla) aiheuttaa sen, että kameran aukko pitää asettaa suureksi, jolloin tarkan kuvan alue on myös tosi pieni. Taitaa tuossakin olla rungossa jotakuinkin tarkka kohta.



Tilasin itselleni veivattavan valon, ihan esim. sähkökatkojen tai maailmanlopun varalta. Haussa on myös veivattava radio, mutta ne olivat tällä hetkellä loppu. Tilataan sitten, kun on. Aion rakentaa jonkinlaisen kotivaran taloon heti, kun täällä on joku järkevä paikka, mihin tarvikkeet laittaa. Pidän ajatuksesta, etten ole heti paniikissa ja kuolemankielissä, jos joskus tulee tilanne, että yhteiskunnan palvelut joksikin aikaa heikentyvät syystä tai toisesta. Kammella toimivat laitteet ovat ihan kiva lisä ruokatarvikkeiden lisäksi. Lampussa on neljällä sivulla kaksi riviä ledejä, joita voi pitää päällä joko kaikkia tai puolia. Kuvassa puolet on päällä. Tällä näkee kyllä vessareissutkin hoitaa pimeällä erittäin hyvin. Olen pitänyt tätä nyt myös autossa mukana, jos vaikka joskus jää tien päälle, ainakin näkyy. 



Löysin navetasta vanhan hedelmä(?)laatikon ja otin sen käyttöön polttopuille. Siitä on pohja aikalailla hävinnyt pois, mutta ajattelin rakennella siihen jotain tilalle. Piharakennuksesta löytyi myös iso kasa kattopäreitä. Koska niitä ei enää täällä tarvita, ne menevät hyötykäyttöön sytykkeiksi. Ikean peltipönttö toimii liikuteltavana klapiastiana.



Ilmansulkupaperit paistavat joka paikasta, mutta niitä nyt vain täytyy sietää...

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Työhuone

Pian en asu täällä enää yksin, vaan mun kanssa asumaan muuttaa miesihiminen. Miesihminen tarvitsee työhuoneen ja vanhasta makkarista ollaan nyt rakennettu sellaista.


Lattiaa on nostettu, jotta saatiin sinne eristettä. Uunin ympäriltä lattiaa ei voinut nostaa, joten tehtiin sitten tuollainen eritasoratkaisu. Tavaraa täältä huoneesta vielä puuttuu, mutta hieno siitä tuli, sen voi jo sanoa.


Työpöydän päälle löytyi tuollainen lasinen "hehkulamppu", johon pääsi asustelemaan ilmakasvi eli tillandsia. 


Siniseksi aikoinaan maalaamani Ikean mäntyinen vaatekaappi sai jälleen uuden ilmeen raikkaanvihreästä väristä.


Hei pitkästä aikaa

En ole jaksanut kauheasti tänne kirjoitella. Ei mistään erityisestä syystä, ei vain ole huvittanut. Eilen illalla ajattelin tehdä päivityksen, mutta siinäpä kävi sitten hassusti. Tietokone lakkasi toimimasta ja koitin palauttaa sitä edelliseen toimivaan kokoonpanoon. Sen seurauksena se jäi käynnistyksessä loputtomaan kierteeseen eikä käynnistynyt loppuun asti. Tein uudelleen palautuksen, jonka seurauksena kone nollasi itsensä eli palautti tehdasasetukset. Kaikki kahden viime vuoden aikana ottamani kuvat ja tekemäni tiedostot, puf, kadotettu ikuisiksi ajoiksi. Meni siis hieman säätämiseksi tämä homma.

On mulla osa tiedostoista onneksi jemmapaikoissa muualla, mutta osa tosiaan katosi. Aloitetaan puhtaalta pöydältä siis. Nyt mulla on uudenveroinen tietokone, joka toimii nopeasti. Eikä tarvinnut ostaa uutta, mitä aluksi ehdin jo pelätä.

Nyt asiaan. Koska on koko ajan pimeää, kuvat ovat sellaisia myös. Joitakin olen ehtinyt ottaa valoisaan aikaan, mutta ehkä näistä nyt idean näkee.

Uusi tapet…

Sisäihanuuksia syyskuussa

Totesin, että tuvan nurkka on liian pimeä. Tummakantinen (ja vähän hutju) pöytä synkensi tunnelmaa. Mä kaipaan nyt kaiken valon, etten ihan taas syysmasennu täällä.

Pöytä vaihtoon siis.


Pöytä on jatkettavaa mallia ja se pidentyy tuosta vielä 40 senttiä, jos tarve vaatii. Se oli tummanruskea eikä mitenkään kovin kummoisessa kunnossa. 80-luvun kaveri, joten ei tarvinnut pelätä turmelevansa antiikkia. Maalasin pöydän kalkkimaalilla ja hiersin vahan pintaan. Nyt on kiva. "Uudet" tuolitkin pääsivät pöydän ääreen.



Nurkkaan löytyi lisäksi amppelisaniainen. Halusin riiputtaa sen puunväriseen hyllynkannattimeen. Se vaati pientä kannattimen purkua ja paloittelua, mutta nyt näyttää hyvältä.



Saniainen onneksi viihtyy hämärässä. Sellainen tuo nurkka nimittäin on.