Siirry pääsisältöön

Surkea sadonkorjuu, liimapaperia ja vihreä laatikko

Tyhjensin tänään kasvihuoneesta kaiken syötävän. Kyllä nyt on pöydässä maakunnan kalleimmat tomaatit ja paprikat. Ensi vuonna parempi onni toivottavasti.



Kauniiltahan tuo toki näyttää. Pitää vähän näyttää tomaateille omppua, niin kypsyvät viimeisetkin. Paprikoita on tullut pitkin kesää ja on maistuneet myös. Kasvihuonekurkkuja tuli omiin tarpeisiin riittävästi, ei tarvinnut kurkkuja kaupasta kesällä ostaa. Kesäkurpitsoja kypsyi myös kesällä.

Tilkitsin tänään ikkunoita. Lähinnä ohjelmassa olivat viime talvena käyttämättöminä olleiden huoneiden ikkunat, joita ei siis ollut aiemmin tilkitty. Muita ikkunoita ei ole juuri viime syksyn jälkeen auottu. Jäi siis ikkunat pesemättä, vaikka viime talvena auringon paistaessa likaisiin ikkunoihin vannoin, etten enää toista talvea niitä likaisina katsele. Hups.

Ehdottomasti paras väline sukkahousujen tunkemiseen (ikkunanrakoon) on Sorsakosken vanha voiveitsi! Liimapaperia päälle vielä vedon estämiseksi.



Pelargonit viihtyivät kesän kasvihuoneessa ja kukkivat hienosti. Joku kun vielä kertoo mulle, miksi tämän yhden yksilön lehdet ovat muuttuneet tummanpunaisiksi...

Ostin jälleen Torista. Löytyi suuri, kuulemma Venäjän rautateiden laatikko. Itsehän en ota teksteistä selvää, mutta uskotaan näin :) Laatikko siirtyy tuosta vielä kymmenen senttiä oikealle, kunhan saan yhden kaapin tehdyksi tuohon muovilaatikoiden paikalle. Kaappi on leveydeltään sellainen, että se mahtuu tuohon uunin ja ikkunan väliin.



Halkolaatikoksi tuli tämä siis. Laatikon alla näkyy maalaamatonta lattiaa, mutta maalaan koko lattian aikanaan sitten samalla värillä.

Sinälläänhän mulla ei ole mitään tuonväristä vihreää muualla, mutta oli muuten niin mahtava laatikko, että pakko oli hankkia.



Kun sain hellan edestä kaksi muuta, pienempää halkolaatikkoa pois, tilaa tuli mukavasti. Nyt näkyy viime talvena saamani leipälapiokin nurkassa. Vielä pitäisi keksiä, miten toteutan tuon takkakompleksin ja lattian välisen listoituksen. Aika näyttää.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Työhuone

Pian en asu täällä enää yksin, vaan mun kanssa asumaan muuttaa miesihiminen. Miesihminen tarvitsee työhuoneen ja vanhasta makkarista ollaan nyt rakennettu sellaista.


Lattiaa on nostettu, jotta saatiin sinne eristettä. Uunin ympäriltä lattiaa ei voinut nostaa, joten tehtiin sitten tuollainen eritasoratkaisu. Tavaraa täältä huoneesta vielä puuttuu, mutta hieno siitä tuli, sen voi jo sanoa.


Työpöydän päälle löytyi tuollainen lasinen "hehkulamppu", johon pääsi asustelemaan ilmakasvi eli tillandsia. 


Siniseksi aikoinaan maalaamani Ikean mäntyinen vaatekaappi sai jälleen uuden ilmeen raikkaanvihreästä väristä.


Hei pitkästä aikaa

En ole jaksanut kauheasti tänne kirjoitella. Ei mistään erityisestä syystä, ei vain ole huvittanut. Eilen illalla ajattelin tehdä päivityksen, mutta siinäpä kävi sitten hassusti. Tietokone lakkasi toimimasta ja koitin palauttaa sitä edelliseen toimivaan kokoonpanoon. Sen seurauksena se jäi käynnistyksessä loputtomaan kierteeseen eikä käynnistynyt loppuun asti. Tein uudelleen palautuksen, jonka seurauksena kone nollasi itsensä eli palautti tehdasasetukset. Kaikki kahden viime vuoden aikana ottamani kuvat ja tekemäni tiedostot, puf, kadotettu ikuisiksi ajoiksi. Meni siis hieman säätämiseksi tämä homma.

On mulla osa tiedostoista onneksi jemmapaikoissa muualla, mutta osa tosiaan katosi. Aloitetaan puhtaalta pöydältä siis. Nyt mulla on uudenveroinen tietokone, joka toimii nopeasti. Eikä tarvinnut ostaa uutta, mitä aluksi ehdin jo pelätä.

Nyt asiaan. Koska on koko ajan pimeää, kuvat ovat sellaisia myös. Joitakin olen ehtinyt ottaa valoisaan aikaan, mutta ehkä näistä nyt idean näkee.

Uusi tapet…

Sisäihanuuksia syyskuussa

Totesin, että tuvan nurkka on liian pimeä. Tummakantinen (ja vähän hutju) pöytä synkensi tunnelmaa. Mä kaipaan nyt kaiken valon, etten ihan taas syysmasennu täällä.

Pöytä vaihtoon siis.


Pöytä on jatkettavaa mallia ja se pidentyy tuosta vielä 40 senttiä, jos tarve vaatii. Se oli tummanruskea eikä mitenkään kovin kummoisessa kunnossa. 80-luvun kaveri, joten ei tarvinnut pelätä turmelevansa antiikkia. Maalasin pöydän kalkkimaalilla ja hiersin vahan pintaan. Nyt on kiva. "Uudet" tuolitkin pääsivät pöydän ääreen.



Nurkkaan löytyi lisäksi amppelisaniainen. Halusin riiputtaa sen puunväriseen hyllynkannattimeen. Se vaati pientä kannattimen purkua ja paloittelua, mutta nyt näyttää hyvältä.



Saniainen onneksi viihtyy hämärässä. Sellainen tuo nurkka nimittäin on.